Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kesähakkuut on välttämätön paha. Teollisuus tarvitsee puuta ja metsien toimijat töitä. Yritysten ei ole varaa seisottaa koneitaan eikä motokuskien palkoilla vietetä pitkiä kesälomia.
Metso pyöräytti tänä keväänä 9 munaa palstan rajalle ajamattoman kuitupuunipun viereen. Pesä merkittiin , ympäristö hajustettiin ja poistuttiin vähin äänin paikalta.
Kanalinnut tekevät mielellään pesänsä havukasojen sekaan ja valmistetun puutavaran läheisyyteen. Pihkan ja mahlan voimakas tuoksu peittää tehokkaasti hautovan emon hajut. Pienpedot vetävät näinollen vesiperän vielä haudontavaiheessa. Koneita linnut eivät pelkää , istua jököttävät vain sitkeästi pesässään , vaikka kone tekee työtään hyvinkin lähellä.
Konemiehillä on mukanaan pesien merkitsemis/suojausvälineet ja pesät merkitään aina , kun ne havaitaan. Lähes poikkeuksetta haudonta onnistuu näissä merkityissä pesissä . Merkitsemättömistä pesistä varsin suuri osa päätyy” metso- tai teerimunakkaana” pienpetojen suihin.
Suurin uhka lintujen pesinnän onnistumiselle on kylmä ja sateinen sää kuoriutumisvaiheessa. Hakkuista saattaa olla joissakin tapauksissa jopa hyötyä , kun haudonta onnistuu suojatussa pesässä.
Luontoa kunnioittaen. Hyvää Juhannusta kaikille!
…pahus , kun meinasi unohtua…
Tuleehan harvennukselta sitä energiaakin! Rapia puolet siitä rekkakuormasta päätyy prosessin päätteeksi energiaksi. Tavara kuitenkin kulkee samassa kuormassa ilman eri kompeita , eikä puukasatkaan kummittele teiden varsilla vuositolkulla.
Vai että kuusikot ”monoa”….? rahaa nissä ainakin kasvaa kiitettävästi. Ja onhan se rekkakuorma tavaraa tehtävissä firman olosuhteissa kuusikon päätehakkuulta jopa tunnissa . Energiasavotoilla (4000 rungon tiheyksistä) saattaa kuormallisen kaateluun mennä kolmekin päivää tiukallakin tempolla.
Se hirven kaataminen onnistuu nykyiselläänkin , kun metsänomistaja liittyy hirviseurueeseen. Jos omalta maalta ei löydykään kaadettavaa , on mahdollista poistaa hirvi päiviltä jossain muualla seurueen alueella. Omalla kohdallani asia on ainakin toiminut mainiosti yli hirvi / metsästysvuosi vauhtia.
Vähän tuntuu oikea koivun kasvattaminen metsänomistajia kiinnostavan , vaikka olisi ”ilmaiset ”taimet tarjolla. Puuttuu vain tarmoa raivata ne vitelikot kasvukuntoon . Suurin osa lupaavastakin koivuaineksesta riukuuntuu tai lahoaa pystyyn . Koivikko tarvitsee hoitoa ja sitäkin ankaralla kädellä.
Koivu kaatuu myrskyssä ainakin yhtä helposti , kun havupuu . Ja jokainen puukauppoja tehnyt tietää (tai ainakin pitäisi) , että tuulen kaatamista puista ei saa tehdä vaneria . Tämä ohjeistus on ainakin harjavaltalaisen yhteistyökumppanin hakkuukoneenkuljettajille annettu aivan yksiselitteisesti. Eli kuituun mene paksukin tuulen kaatama runko. Ai miksikö ? Siksi , että taipuneet ja vahingoittuneet pölkyt eivät kestä sorvaamista . Pahimmassa tapauksessa haljenneen pöllin kappaleet sinkoilevat pitkin tehtaan seiniä ja aiheuttavat vaaratilanteita työntekijöille.
Koivua olisi todellakin mahtunut markkinoille , mutta suurella todennäköisyydellä se olisi /on mennyt kuitupinoon tai energiapuuksi. Niin tapahtuu myös tulevaisuudessa luonnontuhojen kohdatessa koivikkoa.
Hirvenkaatolupia haetaan hyvin vaihtelevasti. Toiset seurueet haluaisivat ampua naapureidenkin hirvet , toiset taas hakevat lupia varovaisesti todellisen kannan edellyttämän määrän. Metsästyksen muututtua jossakin päin Suomea kaupalliseksi hirvet ammutaan vaikka viimeistä kantturaa myöten. Saaliiksi kelpaa elukka kun elukka , kun luvasta on kerran maksettu.
Tämä valitettavasti vaikeuttaa todellisen kannan määrittämistä ja lupien kohdentamista sinne , missä olisi kenties tarvetta vähentää hirvien määrää.
Sudet eivät ratkaise hirviongelmaa . Ne saattavat ainoastaan lisääntyessään aiheuttaa ihmisten lopullisen kyllästymisen niihin. Jo nykyinenkin petomäärä aiheutta voimakasta vastustusta , kun sudet ravinnon puutteessa siirtyvät taajamien tuntumaan.Metsästyksen täydellinen vapauttaminen johtaisi myöskin ojasta allikkoon. Hirvien määrän arviointi vaikeutuisi entisestään ja yksittäisten metsästäjien ahneus saattaisi asiat entistä enemmän sekaisin.
Varteenotettava todellinen hirvikannan hallintakeino olisi yhteislupamenettelyn laajentaminen hirvitalousalueiden laajuisiksi. Tällöin olisi huomattavasti helpompi puuttua mahdollisiin ongelmakeskittymiin. Yksittäisten seurueen ja vielä pitäjän kokoinenkin alue on liian pieni alue liikkuvan ja vaihtelevan hirvikannan hallitsemiseksi. Laajalla metsänomistajien tarpeet huomioivalla yhteistyöllä on mahdollista hoitaa hirvitilanne kuntoon nopeastikin . Petojen lisäämien ja metsästyksen vapauttaminen saattaisi johtaa vain isompiin ongelmiin .
Viljelymetsissä on syytä pyrkiä kasvatuksellisesti optimaaliseen tiheyteen kasvatettavien puiden osalta. Ylimääräinen puuaines lisää pääasiassa lahoavan puun määrää ja supistaa kasvatettavaksi aiotun puuston osuutta . Lehtipuusekoitus metsissä alentaa tarvittavaa kasvatustiheyttä , ei lisää . Tilanne näyttää kuitenkin olevan nykyään se , että tiheys onkin moninkertainen suosituksiin verrattuna juuri ylimääräisen lehtipuuaineksen vuoksi . Lisäksi männiköiden tautituihoriski kasvaa alueella kasvavien haapojen takia . Näihin perustotuuksiin hirvi ei vaikuta millään muotoa , mutta kylläkin hyötyy merkittävästi siitä , että metsien hoito on puutteellisesti toteutettu.
Riista-aidat ovat kaksiteräinen miekka . Ne vähentävät kolareita (aivan oikein ) vaikutusalueillaan , mutta estävät hirvien luontaisen liikkumisen , mikäli riistakäytävät puuttuvat . Vahingot siirtyvätkin monissa tapauksissa aitojen molempiin päihin.
Aidat vaikuttavat jopa hirvikannan rakenteeseen , jos aita on useita kilometrejä pitkä ja kulkumahdollisuus tien toiselle puolelle puuttuu. Kannan rakenteen korjaaminen puolestaan edellyttää metsästysrajoituksia alueella.Metsästyksen onnistumiselle tarjoaa ylimääräisiä haasteita tilanne , jossa aidatun tien toisella puolella on niukasti hirviä ja kaatolupia jää tämän vuoiksi merkittävästi käyttämättä. Tien toisella puolella taas voi olla paikallinen hirvitihentymä , jolle ei voida tehdä mitään , kun luvat on käytetty ja alueen metsästäjillä ei ole voimassa olevaa keskinäistä yhteislupakäytäntöä. Juuri viimeksi mainittu tilanne on saattanut olla kyseessä ”Pinsiön vaarin ” suunnistusmaastossa.
Suorittava on joutunut pohtimaan noita ”kuusikon tunteja” useampaankin kertaan.
Hoitamattomana ” sopivasti” pilalle menneen nuoren metsän kunnostukseen kuluu kokemuksieni mukaan pahimmissa tapauksissa enemmän mies- ja konetyöaikaa , kun hyvin hoidetussa metsässä koko kiertoaikana. Tämän vuoksi en liputa kovi vahvasti tiheän kasvatuksen tai energiavaihtoehdon puolesta.
….se mitään perusmetsänhoitoa ole … tuo risujen kasvatus . Paremminkin voidaan puhua sairaanhoidollisia termejä käyttäen leikkaushoidosta , joka nuorelle metsälle on tehtävä virheelisesn hoitomenetelmän (=ei tehdä mitään ) jälkeen . Ja edelleen sairaanhoitotermejä käyttäen …maksatetaan kirurgisten toimenpiteiden kustannukset yhteiskunnalla . Tässä tapauksessa vain itse kirugi jää ilman täyttä korvausta työstään.
Energiaa olisi otettavissa suomalaisista metsistä paljon kustannustehokkaammallakin tavalla , mikäli nukkuva 25 % metsänomistajista osallistuisi puukaupalliseen toimintaan. Jos lisäksi suunnattaisiin vähäiset tukivarat taimikoiden varhaishoidon tehostamiseen , olisi tulevaisuudessakin tarjolla puuta joka lähtöön . Nyt on vaarana , että metsät taantuvat entisestään . Puunkorjuuyritysten talouskaan ei kohene , kun tukea ei ole tarjolla itse työn tekemiseen. …..Ja mitenkäs sitten suu pannaan , kun valtion rahakirstu on tyhjä ja metsät täynnä pelkkiä ongenvapoja ?
Mitähän tekoa sillä haavalla oli havupuutaimikossa ? Mikä oli lehtipuuvesakon osuus (kpl/ha) taimikossa? Oliko hirville tehty kulkuväyliä kolmostien ali ?
Pinsiön vaari lienee törmännyt meidän ihmisten tekemään ongelmaan. Riista-aidalla suljetaan hirvien kulkureitti ja miljoonat havanvesat koivunvarvuilla höystettynä kirittävät hirvet paikalle jopa maakunnan kokoiselta alueelta . Saattaa hyvinkin olla mahdollista , että suurin osa varsin laajan aluekokonaisuuden vahingoista on keskittynyt juuri läpikäymällesi alueelle.
Vahingot ovat todella harmillinen asia , mutta niitä voi jokainen vähentää osltaan perkaamalla taimikot hoitosuositusten edellyttämällä tavalla . Lisäksi on toivottavaa , että metsästystapahtumaankin löytyisi riittävästi väkeä. Metsästäjien määrä vähenee voimakkaasti aivan lähi vuosien aikana luonnollisista syistä . Uusia harrastajia tarvitaan joukkoihin mukaan , mikäli aiotaan estää hirvikannan kasvaminen nykyistä suuremmaksi .
20 000 eläimen tasolle ei maassamme valitettavasti tulla pääsemään , koska hirvien elinolosuhteet tuntuvat parantuvan vuosi vuodelta . Metsästyspaine vähenee vaikeasti metsästettävillä alueilla ja kaukaisimmat kolkat jäävät pysyvästi metsästystoiminnan ulkopuolelle.
Nythän harjavaltalainen todisti oikean tien tarpeellisuuden . Pengertiet eivät ole tarkoittamiani teitä.
Siinä on taas tullut kalikat hintoihinsa , kun on pitänyt kahdella vehkeellä puita kiskoa . Ja kuinka ollakaan …kaikki menee konemiesten piikkiin , vaikka he ovat vain tehneet annettua tehtäväänsä ja kärsineet lisäksi yllättävistä kuluista .Kunnollisen tien puuttuminen ei liene konemiesten vika . Olisi ilmeisesti ollut tilattava helikopterikuljetus kyseisille kalikoille , että ei olsi mennyt sammaaleet littaan väärässä paikassa . Juuri tämän takia kannattaa miettiä kevyempiä kasvatusmenetelmiä tiettömien teiden takana olevilla palstoilla. Harvennuspuita ei ole taloudellista keräillä kovin kaukaa , energiapuusta puhumattakaan. ”Uittokeikan” laskujen makselemiseen voi kulua useamman kuukauden tienestit.
