Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Katsopa ”mehänpoika” viitos sivun kuvaa ”monimuotoista puupeltoa”. Sen kuvan metsässä on asiat tehty oikeassa järjestyksessä ja hirvituhoista ei ole tietoakaan. Hirviä on kyllä ollut sielläkin runsas kymmenen vuotta sitten ja sitä ennen melkoisia määriä , mutta ei enää.
Tänä päivänä on varsin ontuva peruste jättää taimikot hoitamatta hirvien takia. Meilläkin jäi pari pyyntilupaa käyttämättä kuudesta , kun elukoista ei ole näkynyt vilaustakaan moneen viikkoon. Tilanne tuntuu olevan sama kuvien hakuualueilla. Jälkiä ei näy missään.
Eli unohdetaan hirvet ja keskitytään pitämään metsät kasvukunnossa.
Kun tässä nyt välttämättä halutaan kääntää keskustelua hirviin , voin vannoa , että tällä alueella ei enää tule olemaan hirvien aiheuttamia murheita. Kanta on metsästetty yksi eläin tuhannella hehtaarilla tasolle. Tämä on onnistuttu tekemään ihan normaalin pyyntilupamenettelyn puitteissa .
Taimikon hoitamattomuus on aikoinaan tuonut alueelle mahdollisesti myös hirvet. Pääsyynä metsän vaatimattomaan tilaan on kuitenkin puutteet udistamisessa ja taimikon alkuhoidossa.
Yleisellä tasolla nämä puutteet johtuvat metsänomistussuhteista ja metsänomistajan (jien) ammattitaidosta. Perikunnat , kuolinpesät ja vanheneva väki , joka ei enää pysty hallitsemaan omaisuuttaan , hallinnoivat varsin usein tämän tyyppisiä metsiä. Kun ”tilanne on päällä” kymmeniä vuosia , ehtii metsässä tapahtua paljon ei toivottuja asioita.
…kyllä se ykkös kuva oli ihan yksityiskohta keskeltä hakattua aluetta , kakkonen oli otettu viereistä ajouraa kohden kohdasta , jossa oli useampi karsittu epäkelpo runko selkeästi nähtävillä..
Kasvupaikka oli lievästi kumpuilevaa ja männyn oksien kasvusta päätellen rehevää kauttaaltaan. Koivu ja kuusi sekoituksena kasvoi notkelmissa , joihin oli kaivettu ojat.
Alavamman alueen metsän heikompi tila johtui varmastikin osittain heikosta muokkauksesta , taimikonhoidon puutteista ja melko varmasti myös hirvillä on ollut oma vaikutuksensa tilanteeseen.
Mäntyä jätin sinne , misä sitä oli eniten ja kuusen takamatka oli suurin . Koivua poistin reippaasti kuusien päältä ja jätin aluskasvoksen mahdollisuuksien mukaan koskematta. Ainespuuvahvuutta siitä ei löytynyt.Poistettavien runkojen keskitilavuus oli noin 50 litraa (vaihteluväli 10-250 litraa) ja kertymä 30-50 m3 hehtaarilta . Jälki on kerrassan ”monimuotoinen” ja latvuskerrosten ja puulajien suhde ja pituus hyvin vaihteleva.
Tiettyjä epäilyjä palstan historiasta on olemassa , mutta en käy niitä tässä ruotimaan. Tärkein ajatus onkin katsoa tulevaisuuteen ja miettiä keinoja , joilla nämä tilanteet vältetään jatkossa.
Jo moneen kertaan on todettu taimikon varhaishoidon olleen riittämättömällä tasolla varsin yleisesti. Kuvissa on selkeä esimerkki siitä ja sen seurauksista. Tässä suhteessa ollaan onneksi menossa parempaan suuntaan , mutta vauhtia voisi vähän kihdyttää.On myös syytä pitää mielessä ,että valitsemalla energiavaihtoehto , saattaa lopputulos näyttää tältä.
Kyseesä oli ihan normaali harvennus.
Tapaus ruokohelpi on yksi esimerkki siitä , mitä tukien loppuminen merkitsee. Kasvin kasvattaminen energiatarkoitukseen pysähtyi kuin seinään.
Energiakohteilla touhutessa on monesti ihmetyttänyt , miksi on pakko keräillä olemattomia rasseja kasalle taimikosta , kun vieressä olisi tuhtia lepikkoa tai haavikkoa samaan tarkoitukseen. Työ olisi monin verroin tuottavampaa noissa järeämmissä metsiköissä.Taimikko olisi ollut helpommin hoidettavissa muilla keinoin .
Järkevän toiminnan esteenä on ollut tuki. Sitä ei ole saanut kunnon lepikoihin ja varsinaiset potentiaaliset energiapuukohteet ovat saaneet jäädä rauhassa lahoamaan pystyyn. Ei todellakaan tunnu mielekkäältä kerätä kuutioon 100-200 pikku riukua tiheiköstä , kun sama kuutiosisältö olis saatavissa 5-10:stä leppärungosta väljemmästä tilasta.
Onneksi tämä taimikoissa puuhastelu on tulossa tiensä päähän. Kestää kuitenkin aikansa ennen , kun neuvonnan VIESTI siitä , että ENERGIAPUUTA EI OLE JÄRKEVÄÄ KASVATTAA TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSELLA , muuttuu sanoista TEOIKSI .
Keuruun seudulla on kolme kotikoiraa ja kaksi metsästyskoiraa joutunut suden suuhun lyhyen ajan kuluessa. Collie ehti olla pihalla vain 3 minuuttia , kun sudet hyökkäsivät ja raahasivat lemmikin 300 metrin päähän syötäväksi. Alueella onkin vireillä poikkeusluvan anominen pihasusien poistamiseksi.
.. jälleen pari koiraa , ajokoira ja collie , susien saaliiksi . Toinen Pieksämäellä , toinen Pihlajavedellä. Pieksämäellä asialla pantasusi.
Täällä Keski-Suomessa kontorta oli kasvanut selkeästi tavallista mäntyä nopeammin. Harventamallani kuviolla (kuva) oli jopa 400 litran runkoja . Tavallisen männyn tilavuus oli max 200 litraa. Kyseessä oli hiukan myöhästynyt ensiharvennus , jossa poistettavien runkojen keskitilavuus oli hiukan päälle 100 litraa / runko.
Toisissaan kiinni kasvaneet puut olivat kärsineet eniten . Toispuolinen lumikuorma on kontortalle kohtalokasta. Molemmat rungot olivat monessa tapuksessa katkenneet. Hirvien syönnöksiä ei ollut havaittavissa , mutta suoraa runkoa sai hakemalla hakea.
…ne edellisen sivun kommenteissa mainitut puut ovat saaneet lumikerroksen päälleen. Toivottavasti sähkölinjan teko viivästyy vielä muutaman viikon , että saa sen linjanvieriipalstan tehtyä ja ajettua (myös kaukokuljetus) . Näkyi nimttäin kuvio olevan hakkuuohjelman kartalla.
Käytännössä kuluneen syksyn jahdin jälkeen hirvitiheydet ovat monessa paikassa 0,? /1000ha tasolla , joten metsästyslakien muuttamiseen ei liene suurempaa aihetta. Hirvikanta kasvoi aikoinaan hitaasti ja huomaamatta . Nyt se on kuihtumassa ennätysvauhtia jo nykyistenkin lakien ja säädösten mahdollistamana.
Lakeja muuttamalla vähävoimaisiin hirviporukoihin tuskin saadaan lisää virtaa. Toimivat seurueet ovat olleet paikoin liiankin tehokkaita. Jos hirvi on jossakin ongelma , kannatta ottaa selvää , onko paikallisella seuralla riittävästi resursseja hoitaa asia kuntoon . Jos ei , on resursseja lisättävä liittymällä arvostelijoiden puolelta tekijöiden joukkoon.