Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tolkkuu ja järki!! Joo! Eipä ole tähän mennessä nalle vieraillut roskalaatikoita tonkimassa koskaan kyseisellä kylällä. Siinä emäntä kerkesi hätäisesti kiskaista kersat kainaloon ja sirtyä(=juosta) siätiloihin turvaan karhun havaittuaan. Samassa alkoi roskalaatikko pölistä .
Elukka ehti vierailla kokonaista kuusi kertaa samassa pihapiirissä häädöistä huolimatta. Seuraavakin naapuri tekstiviestin aiheesta saatuaan ennätti häthätää tupaan ihmettelemään , kun karhu jo oli roskalaatikolla kuin kotonaan. Ei häirinnyt koira eikä lähistöllä olleet ihmiset….sitten suunta Multialle…roskalaatikot taas kohteena ja viimeksi pitäjän pohjoislaidalle , jossa veistetty pihakarhukun sai kyytiä roskalaatikoiden ohella……
…että ihan normaalia toimintaa karhulta vai…????
Tässä tilanteessa SRVA -ryhmä on vain joutunut tarkkailemaan tilannetta , vaikka ympäristöstä on kuulunut toiveita , että sitä liipasintakin voisi puristaa. Korostan vielä , että toive on lähtenyt muilta , kuin metsästäjiltä. Lakia on kuitenkin noudatettava ja poliisin ohjeita toteltava. Mutta onko laki kaikille sama , herättää jo enemmän kysymyksiä.
Alle 2 hirveä /1000ha vaatii myös remonttia hirvenmetsästyskäytäntöihin. Varsinkin seurueiden kokoa ja metsästyspinta-aloja on kasvatettava voimakkaasti tai yhteislupakäytäntö ulotettava koko toimintaan.
Pienelle 1000 hehtaaria metästysmaata omaavalle seurueelle ei voida myöntää kaatolupia läheskään joka vuosi. Tänä aikana kuitenkin voi tapahtua ei toivottuja asioita hirvien siirtyessä juuri em seurueen alueelle turvaan. Samaan aikaan kiinnostus metsästykseen sammuu joidenkin osalta. Asetta harvemmin kaivellaan esiin , jos se on kerran laitettu naulaan , varsinkaan vanhemmalla iällä. Nuoremmat puolestaan vaativat toimintaa ja jos metsästys ei sitä tarjoa harrastuksena , vaihdetaan harrastusta.Hirvikannan säätely ei todellakaan ole aivan yksipiippuinen juttu , kuten Nygrenin väitöskirjaan tutustuneet voivat todeta . Varsin monta muuttujaa on oltava kohdallaan , että päästään edes siedettävään kompromissiin eri sidosryhmien välillä.
PS Panittekos merkille , että stressaantunut hirvi syö paljon ja liikkuu tämän vuoksi enemmän. Kun metsästyskautta on jatkettu molemmista päistä , on tätä stressiä tarjolla pidemmän aikaa. Lisääntynyt petokanta on myös lisännyt hirvien ympärivuotista liikkuvuutta. Pienempi hirvipopulaatio saattaakin aiheuttaa tämän vuoksi suhteessa enemmän metsä- ja liikennevahinkoja , kuin ”vanhoina hyvinä aikoina” , jollon metsästettiin vain muutama päivä ja Suomen petokanta oli ”sopiva” ( lähes 0).
jatkoa….
Hirvikannta on kehittynyt viime vuosina niin , että urosten määrä on laskenut niin alas , että läheskään kaikille naaraille ei löydy lisääntymiskumppania sopivaan aikaan. Osa naaraista jää tiinehtymättä , osa synnyttää niin myöhään (jälkikiima) , että vasan selviytyminen talven yli on epävarmaa.
Nykyinen hirvikannan rakenteellinen tilanne voi aiheuttaa suuriakin yllätyksiä kannan arvioinnin suhteen. Naaraiden osuuden lisääntyminen kaatokiintiöistä yhdessä vähäisen sonnien määrän kanssa voi johtaa nopeisiinkin muutoksiin hirvitiheyksissä. Nimenomaan tämä seikka on aiheuttanut jo paikoin hirvityhjiöiden muodostumisen ja tästä seuranneet kaatolupamäärien voimakkaat vähenemiset täysrauhoituksineen.Hirvien oleskelu ravintotilanteen mukaan eri vuoden aikoina hyvinkin kaukana toisistaan olevilla ”laitumilla ” asettaa omat hasteensa hirvien määrää arvioitaessa. On kesälaitumia , läpikulkualueita ja talvilaitumia . Nämä saattavat sijaita satojenkin kilometrien etäisyydellä toisistaan. Entistä useammin tehostetusta metsästyksestä johtuen hirvi on päässyt hengestään jo matkalla vanhalle perinteiselle talvehtimisalueelle. Tästä johtuu , että kaatolupien määrää on vähennetty voimakkaimmin juuri siellä.
Metsänomistajien ei suinkaan ole syytä olla huolissaan kaatolupien määrän alenemisesta . Se on vain seurausta siitä , että hirviä on vähemmän , puhuttiinpa siellä ABC:n baarissa mitä tahansa.
Nyt ”mehänpoika ” latelee ihan omia ”totuuksiaan”.
SRVA- toiminnassa ei todellakaan voi puhua bisneksestä. Varsin suuri osa ruhoista on ihmisravinnoksi kelpaamattomia. Näistäkin on huolehdittava. Itse toimintaan osllistuvat eivät saa työstään senttiäkään. Mikäli plussaa tulee , varat tulevat riistanhoitoyhdistyksille , jotka käyttävät rahat mm riistanhoitoon nuorisotoimintaan ja ampumaharrastuksen ylläpitämiseen . Esim. vapautus suoritusmaksuista paikallisella hirviradalla , joka lisää metsästäjien aktiivisuutta kohentamaan ampumataitojaan. Riippuu tietenkin rhy:n päätöksistä , mihin mahdollinen ylijäämä käytetään.
Toinen ja lisääntyvä työsarka petojen parissa tuottaa vain kuluja ja lähtöjä mitä epäinhimillisimpiin aikoihin. Onhan ”jotakin” viettää juhannuksen tienoo itikoiden syötävänä karhun perässä estämässä A-luokan lihansyöjän osallistumisen grillijuhliin, kun toiset polttavat kokkoja ja nauttivat kesästä.
….yhteisesti sovittu…
Hirvikannan tiheydestä ja metsästyksen voimakkuudesta päätetään riistahallinnossa eri sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
Riistahallinto:
-maa- ja metsätalousministeriö
-riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos
-riistakeskus
-metsästäjäin keskusjärjestöSidosryhmät:
-liikenne
-maa-ja metsätalous…tämä on luettavissa sieltä Nygrenin väitöskirjasta
Näinhän se menee , että SRVA porukka jäljittää kolarihirviäkin . Satoi tai paistoi.Yöllä tai päivällä. Enimmäkseen sateessa yöllä , tai kevättalvella haaroja myöten sulavassa lumisohjossa. Ei toimi lumikenkä eikä suksi. Kuitenkin on niitä , jotka uhraavat aikaansa veloituksetta ja vapaaehtoisesti kyseiseen toimintaan.
Mitä tulee SRVA henkilöiden töiden lisääntymiseen , johtuu lisääntymien kesyyntyneiden petojen poistamiseta tai hätyyttämisestä loitommalle asumuksista. Kuluneen juhannuksen paikallinen SRVA ryhmä vietti karhua hätistellen pois ihmisten pihoista Keski-Suomessa.
Ampua ei saanut , kun kesynoloinen karhu ei käyttäytynyt uhkaavasti.Sinnikkäs otso palasi toistuvasti samoille roskalaatikoille tonkimaan , joten häätökeikkoja oli useita. Tämä on se ilmiö , joka jatkossa työllistää entistä enemmän suurriistavirka-apuryhmiä , ei niinkään hirvet.
Niin..tämä energiavillitys alkoi voimistua noin viisi vuotta sitten. Tuolloin edellä mainitsemani isäntä monen muun ohella julisti , että taimikot pannaan kuntoon energiahakkuin ja taimikoiden hoito saa tämän myötä jäädä . Ei löytynyt tekijöitä koneelliseen taimikonperkuuseen , joten isäntä tarttui toimeen itse ja hankki mielestään sopivat vermeet . Traktori oli jo ennestään.
Se energiapuiden poimiminen taimikosta ei ollutkaan ihan niin helppoa , kuin isäntä aiemmin (ja harjavaltalainen nyt) uumoili. Kuuntelin keväällä isännän harrasta vuodatusta hankinnastaan ”….ei olisi pitänyt…….”. En viitsinyt jälkiviisatella , kuuntelin vain hiljaa , vaikka varoittelin aika selkein sanakääntein työmenetelmän haasteista jo vuosia sitten.
Juu…..ja oikealla motolla tehdään ne hommat mitä jää kesken…ja investointikulujen peittämiseksi on myytävä vähän reilummin metsää…..nimittäin , jos Sampoa meinaat .
Pienenä kuriositeettina voin mainita , että olen tehnyt varsin monessa paikkaa ne energiapuskat , mitä varten mo on hommannut mielestään sopivaa kalustoa . Eräskin isäntä totesi varsin hartain äänenpainoin , että energiavehkeet olisi saanut jäädä hankkimatta.Hyvä puoli tässä oli se , että yhtiömme on saanut puuta ko tilalta ilman suurempaa tinkaamista sopivaan hintaan…ja tulee saamaan vielä pitkään.
