Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Monimuotoisuuden nimissä ollaa esittämässä siirtymistä kotieläinten metsälaidunnukseen. Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoittaa lampuri puolensadan menetetyn lampaan kokemuksella asian haasteista. (mielipiteet/ lukijalta). Tekstin perusteella voi päätellä , että aina ei oikea käsi tiedä , mitä vasen tekee (valtionhallinnossa). Onko monimuotoisuus todellakin sitä , että viedään lampaat suden ruoaksi?
Plataanpa vielä tuohon kasvatustiheyteen. Koivu kasvatetaan harvemmassa , kuin havupuut. Jos on kyseessä sekametsä , oikea kasvatustiheys on jotain näiden kahden väliltä . Käytännössä monesti se koivu kuitenkin on lisäämässä kasvatustiheyttä , jolloin sen hyöty muuttuukin haitaksi.
Ensin koivu tai koivuryhmä vioittaa istutetun havupuun . Sen jälkeen koivut kilpailevat toisensa hengiltä ja kaatuvat maatuen varsin nopeasti . Monikaan ei edes huomaa , mitä on tapahtunut , syyttää kenties vain huonoja taimia tai hirviä havupuun heikosta laadusta.Kuvatulta alueelta löytyi jopa ötökkälakirajaa ravisuttava kohta. Katkenneita runkoja oli satoja pienellä alueella ja yksittäisiä pökkelöitä lähes koko palstalla. Huomionarvoinen seikka kuitenkin oli , että hyvän runkomuodon omaavat puut olivat säilyneet lähes täysin ilman vaurioita. Lähekkäin kavaneista puista toinen oli poikkeuksetta katkennut , hoikat rungot lähes kaikki.
Muutaman kilometrin etäisyydellä oleva kuusikon tiheän kasvatuksen kokeilu on surkeaa katsottavaa. Harvennuksen (2) jälkeen tuulenkaatoja on paljon ja osa alueesta on hakattu tämän takia aukoksi. Viereisellä normaalisti kasvatetulla alueella ei ole mainittavia vahinkoja.
Tiheää kasvatusta on kokeiltu ja kokemuksista olisi syytä ottaa opiksi. Kasvatustavan ongelmat ovat nähtävillä valitettavasti vasta vuosikymmenten kuluttua.
Kolmas kuva antaa odottaa ilmeisesti itseään. …mutta odotellaan.
Tuo lehtipuiden käyttäminen apuna männyn laadun parantamiseksi vaatii erityistä tarkkuutta. Useimmissa tapauksissa mänty on saanut jo pahasti ”siipeensä” , joskus jopa kuollut , kun on todettu , että metsälle pitäisi tehdä jotain. Latvus on kärsinyt ja uusi latvakin on kenties jo syntynyt . Laadukkaaksi aiotusta puusta on tulossa silkkaa kuitua.
Puhtaat koivikot kasvatetaan havupuita harvemmassa juuri siksi , että puiden rungot järeytyisivät sopivassa suhtessa pituuskasvun kanssa. Miksi kuitenkin jotkut pyrkivät taistelemaan luonnonlakeja vastaan kasvattamalla puuta yli puolta tiheämmässä ? Sama koskee sekametsiä. Miksi niitä koivuja on siellä taimikossa jopa tuhansia lisänä , kun taimikko olisi muutenkin jo riittävän tiheä?
Tämän harrastelun tuloksena syntyy tiheän näköinen , mutta harvennuksen jälkeen usein harva nuori metsä , jota luonto vielä harventaa lisää varsinaisen hakkuun jälkeen , harvennuksen myöhästyessä jo sitä ennen.Jossakin on esitetty turistimetsästystä keinoksi metsästäjäpulan torjumiseksi. Vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen aiottuun nähden.
Varsinkin hirvien jahtaaminen on aikaa vievää ja harrstuksena kohtalaisen kallis . Jos tähän yritetään vielä ympätä kaupallisuutta mukaan , aiheutetaan lisäpaineita harrastuksen kustannuksiin mahdollisesti kasvavien maanvuokrien muodossa. Tämä puolestaan vähentää harrastuksen kiinnostusta tavallisen rahvaan , joita suurin osa metsästäjistä on , keskuudessa .
On varsin sinisilmäistä uskotella nykyisessä vallitsevassa taloustilanteessa , että Suomeen olisi tulossa ulkomailta merkittävää määrää maksukykyisiä metsästäviä matkailijoita tai , että kaupunkilaiset suuntaisivat harrastustoimintaansa kauaksi korpiin kiristyvän talouden aikana.Metsästys säilyttää kiinnostavuutensa , kun hinta /laatusuhde on kohdallaan. Kustannuksia ei voi juurikaan nykyisestään kasvattaa tai metsästettävän riistan määrää vähentää , mikäli toivotaan harrastukselle jatkuvuutta. Hirvikannan hallinta tarvitsee jatkossakin metsästäjiä , koska laimea innostus metsien hoitoon on tehnyt erinomaistet olosuhteet hirvikannan uudelle nousulle.
”mehänpojalle”
Älä puhu yltiöpäisistä metsästäjistä vaan epätoivoisista maaseutuyrittäjistä , jotka yrittävät metsästysmatkailun avulla pysyä hengissä. Metsästysmatkailuajatus on lähtöisin yrittäjiltä , harvemmin metsästäjiltä ….ja metsästäjät tietävät ,että metsästettävää on hyvin vähän , moni matkailuyrittäjä ei valitettavasti ole” kartalla” tämän asian suhteen…
A.Jalkaselle:
Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.
Puhutaan esim . koivupulasta ja kasvatusvaikeuksista. Kuitenkin istutusaloille ilmestyy tuhansia , jopa kymmeniätuhansia koivuntaimia. Puuttuu vain tekijöitä , jotka harventavat ne oikeaan tiheyteen.
Hirvikannan rakenteesta vielä sen verran , että kanta koostuu paljolti hyvin nuorista yksilöistä , joiden lisääntymiskyky on vielä heikko.
Miksi sitten sonneja on ammuttu enemmän ? Osittain siksi , että ne ovat aina laillista riistaa. Toisaalta vasta aivan viime vuosina hirvikannan vähennyttyä voimakkaasti on vältetty naaraiden ampumista , koska on epäilty eläimiä olevan vähän. Kun ammutaan naaras , ammutaan usein kolme yksilöä samalla kertaa (vasat sisällä). On myös metsästäjiä , jotka eivat ammu naarasta tai vasaa periaatteen vuoksi . Nyt on kuitenkin jouduttu tilanteeseen , että on verotettu liikaa lisääntymiskykyisiä uroksia.
noista kolareista….. Auto kohtasi hirvieläimen vuonna 2011 4006 kertaa . Hirvien osuus oli 1195 , valkohäntäpeurojen ja kauriiden 2811 kohtaamista. Vertailun vuoksi poron kanssa kolaroitiin yli 4624 kertaa !
Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.
Suuri vasatuotto on historiaa. Tehokkainta hirvien lisääntyminen on suhteella kaksi naarasta yhtä sonnia kohden. Jos suhde on 4/ 1 , vasatuotto laskee merkittävästi. Kaikki naaraat eivät tavoita ”kumppania” sopivaan aikaan , josta on seurauksena tiinehtimättömyyttä ja jälkikiiman tuloksena syntyneitä heiveröisiä vasoja . Nämä myöhemmin syntyneet vasat eivät välttämättä kestä talven rasituksia . Usein syntyy vain yksi vasa kahden asemasta.
On harmillista , että hirvikantaa vähennettiin hätäillen . Nyt joudutaan painamaan jarrua , kun kannan rakenne on pahasti vinoutunut.
Kyllä se susilauma terrorisoi aikansa täälläkin tappaen kymmeniä kotieläimiä . Yksi lauman vauhkoonnuttama hevonen onnistuttiin täpärästi ja hyvällä onnella palastamaan suohaudasta. Susien muutettua ”muualle” on rauha vallinnut siltä osin , mutta nyt nuo karhut ovat tulossa riesaksi.
…muuten siitä hieholaumasta , jonka karhu hätisteli korpeen pohjoisessa Keski-Suomessa, oli kolme hukkunut suo-ojiin ja yksi edelleen kateissa.
