Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Energialaitoksia todellakin muutetaan innokkaasti käyttämään puuta . Mutta onko puu/hake kotimaista , riippuu siitä , pystyvätkö metsänomistajat tuottamaan sitä kilpailukykyiseen hintaan. Pystyrisu ei ole tuotteena kilpailukykyinen. Se on todettu jo varsin monen asiakkaan suulla.
Taisi olla kysymys ”Tarjan ” tekstistä….
Energiaomavaraisuutta ei kovin kauaa turvata , saati lisätä , maksamalla olemattoman pienen puun kantohinta tukien muodossa ja tekemällä korjuutyö käytännössä talkoolla.
”Timppa” kiinnitti mielestäni huomiota asiaan , johon kannattaisi paneutua syvemmin. Normaali kaupankäynnissä lähdetään kuluttajan tarpeista , mutta metsän kohdalla toiminta on vähintäänkin nurinkurista. Monet vaativat vapauksia tuottaa tavaraa oman päänsä mukaan ja vain tuottajan ehdoilla , mutta kuluttajan tarpeet unohdetaan kokonaan tai niistä ei välitetä . Tässä tomitaan juuri niin kuin entisessä NL:ssä. Tuotetaan sinkkiämpäreitä , vaikka ei olisi kysyntää. Tuotannon tavoitteena pitäisikin enemmän olla vastata vallitsevaan ja tulevaan kysyntään huomioiden toiminnan kustannusvaikutukset koko ketjussa. Esim. metsänhoidosta tinkiminen lisää kustannuksia ja alentaa tuottoja jo seuraavassa portaassa. Näinmuodoin kilpailukyky kokonaisuudessaan kärsii.
Tämäkin kannattaa ottaa huomioon sopimusta tehtäessä…..
http://www.xn--metslehti-y2a.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=541
Sanomalehti Keskisuomalaisen sivuilta susikeskusteluun liittyvää kuva-aineistoa.
http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/45/62615.htm
….näyttää siltä , että susista ei tykätä ihan joka paikassa ,ja että elukkaa ei ilmeisesti sukupuuttokaan ole välittömästi uhkaamassa (salismäärästä päätellen).
Suomenselän metsäpeurojen tilanne on varmasti paljon huolestuttavampi. Suurella vaivalla pelastetut peurat ovat katoamassa susien suuhun.Kanta on alkanut taantua voimakkaasti petojen lisääntymisen myötä. Mikä olisikaan tilanne , jos petojen määrän olisi annettu kehittyä 700:aan yksilöön ? Nythän on vain ”huolehdittu” siitä ,että petokanta pysyy jokseenkin siedettävällä tasolla , 150-200 yksilössä . Suurempi määrä aiheuttaa valitettavasti vain huonoa mainetta pedolle itselleen.
Tarjalle toteaisin , että esittämäsi suositukset pitäisi päivittää , mieluiten polttaa! Olemattoman pieniläpimittainen puu on energiantuottajille aivan liian kallista tavaraa. Lisäksi monet laadun parantamiseksi tarkoitetut tiheiköt ovat riukuuntuneet pilalle. Korjuun jälkeen luonnontuhoriski on äärettömän suuri. Vastaan on tullut useita kohteita , jotka ovat olleet pari vuotta hakkuun jälkeen huomattavan alitiheitä. Puiden juuristo ei ole kehittynyt riittävästi kestämään tuuli ja lumikuormia.Merkittävä osa tavoitellusta laatupuusta onkin päätynyt toukan ruoaksi , ei edes energiaksi. Aukkopaikkoihin jääneet oksaiset rungot puolestaan kasvavat kuitenkin tanakasti tuottaen edes jotakin.
Puu tarvitsee kasvaakseen kunnolla elinvoimaisen oksiston . Sitä tiheiköissä ei synny . Puut/taimet ainoastaan kituvat ja päätyvät möhemmin lisäämään lahopuun määrää kaatuessaan ja katketessaan.
Metsässä elävien oksien määrän vaikutus puun kasvuun näkyy selvästi kaksihaaraisissa rungoissa. Niissä on normaalia runkoa enemmän oksia , ja kasvu huomattavasti ”ykkösrunkoa” voimakkampi. Hyvä kasvu on vahvasti riippuvainen yhteyttämiseen tarvittavan lehtivihreän määrästä .Kyllä se metsässä juoksentelu on valitettavasti vain ajan hukkaamista. Kokenut konemies harventaa metsää nopeammin , kun moni pystyy leimaamaan. 1-2 runkoa minuutissa , joskus jopa kolme , on hakkuuvauhti leimaamattomillakin kohteilla.
Yksi hankaluus on , että ne leimikot tulevat käsittelyyn ohuiden leimikkovarantojen johdosta hyvinkin nopeasti . Raivauskin on usein puolitiessä .Mitenkä sitten vielä leimaamaan pitäisi ryhtyä ? Raivaussahoja on kyllä ulkoilutettu , mikäli on ollut aikaa ja tarvista , mutta mies ja kone-periaatteella toimittaessa kuljettaja tekee vain omaa työtään , kuljettaa konetta.
Korostettakoon vielä , että ennakkoraivaus on lopputuloksen kannalta moninverroin tärkeämpi asia , kuin ennakkoleimaus . (jos taimikot on jääneet aikoinaan heikolle hoidolle)
Tuossa susiasiassa uhkaillaan EU:n lainsäädännöllä ja direktiiveillä. Tosiasiassa Suomella oli niin h…n kiire EU:iin , että susiasiat jäivät huonolle hoidolle. Oltiin sinisilmäisiä ja hyväksyttiin pienen vähemmistön lobbauksen tuloksena syntyneet ehdot.
Suden kohdalla Virossa oltiin jo viisaampia maan liittyessä EU:iin. Maalle jäi enemmän päätäntävaltaa susikannan hallintaan nähden . Suomessa sitävastoin ihan itse kiristettiin säädöksiä vieläkin hankalammiksi.
Tuolla edellä mainitsin , että historia toistaa itseään. Nyt vasta uskalletaan puhua , että lähes aina , kun petojen vahinkojen torjumiseksi tai vähentämiseksi haetut pyyntiluvat on evätty , on jostain muualta hävinnyt petoja tai kokonainen petolauma.En sano , että Virroilla tapahtunut lupien evääminen olisi johtanut Perhossa laittomuuksiin , mutta asiayhteyttä ei voi täysin sulkea poiskaan.
Perhossa kansa on näköjään ottanut asiat omiin käsiin . Siellä on muuten kokemusta ennestäänkin , mitä tapahtuu , kun petoja on liikaa. Ilmeisesti ei enää haluttu saman tilanteen toistuvan. Sen verran päättäväistä toiminta näyttää asiasta tihkuneiden tietojen perusteella olleen .
Tanelille:
Tuskinpa tulee yrittäjältä lupaa lähteä erillisiin leimuuhommiin edes kesällä.Kukaan ei kuitenkaan suostu maksamaan koneen seisokista kuskin etsiessä ”puita väärii” pitkin maita ja mantuja . Sieltä kopista näkee aivan riittävästi , mkäli ylimääräisiä näköesteitä ei ole palstalla. Koneesta jalkaudutaan vain tekemään tarkistusmittaukset ja tiedustelemaan reittiä hankalammissa maastoissa. Kulu on toista euroa / minuutti , jos kone seisoo.Kovalla tohinalla rakennellaan suuria lämpövoimaloita , mutta niiden energian hankinta ontuu pahasti. Jyväskylän Keljon voimalaitoksen piti toimia turpeella ja puulla , mutta niitä ei saada riittävää määrää kaikissa olosuhteissa. Hintaakin pidetään liian korkeana. Tämän vuoksi varsin uutta laitosta päivitetään tulevana kesänä käyttämään KIVIHIILTÄ . Käykö muillekin tuleville kotimaiselle energialle suunnitelluille laitoksille samoin ? Lämmön tuotanto on varmistettava kivihiilellä , kun kotimaasta ei löydykään riittävästi poltettavaa riittävän alhaisilla kustannuksilla. Jos talvi olisi alkanut kunnolla jo lokakuussa olisi Jyväskylässä kärsitty vilua . Turve olisi loppunut kesken talven. Lämmin marraskuu pelasti pahasta pulasta .
Energiaväki huokaili hiljakkoin , että kotimainen energia on liian kallista . Tähän haasteeseen tulisi pyrkiä löytämään lääkkeet. Yksi keino puun kohdalla olisi tehostaa huomattavasti metsien hoitoa. Puut pitää saada järeytymään nopeammin. Nyt taimikoita kidutetaan risukoiden suojassa energiatukien toivossa. Tämä suunta on pysäytettävä ja pyrittävä taimikoiden kohdalla optimaalisiin kasvatustiheyksiin mahdollisimman varhain(=nykyistä harvempiin) ja tämän myötä optimaaliseen kasvuun.
