Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Putelle.
Ei ole näyttöä siitä , että alfa-uros olisi joutunut ammutuksi. Keuruun -Virtojen suunnalla tosin on haettu useaankin otteeseen perustellusti kaatolupia pihapiireissä liikkuville susille. Alueen hirvet ovat niin vähissä , että pedot hakevat ruokaa asumusten tuntumasta.
Vai on susilaumoja hävinnyt ? : =) Ei mikään yllätys. Näin on aina käynyt , kun kansaa ei ole kuunneltu… ja tulee käymään jatkossakin , mikäli sudet lähentelevät taajamia tai kotieläintiloja. Ongelmat ratkaistaan aina tavalla tai toisella.
Susillekin tulee ”tyhjiä vetoja” ja ne pitävät hirvet liikkeellä ympäri vuoden. Tämäkin lisää hirvionnettomuusriskiä ….meinasi ihan unohtua tuo susien osuus…
Mikähän se luotettava taho mahtaisi olla , joka määrittelisi hirvien todellisen määrän Suomessa. Vapaaehtoisia ei ole ilmaantunut. Muutaman vähän kateellisen ja hirven seuruemetsästykseen sopimattoman (kenties poispotkitun) henkilön mielipiteeseenkö tässä pitäisi luottaa enemmän , kun metsiä samoilevien lukuisten metsästäjien kantaan ?
Kaatolupia myönnetään tänä päivänä varsin avokätisesti ja reilusti yli hirvikannan tuottoa vastaava määrä. Tämä siksi , että hirvet ovat jakautuneet epätasaisesti ja kannan tiheys vaihtelee paikallisesti jopa vuosittain. Lupien käyttöaste määräytyy kuitenkin paikallisen tilanteen mukaan ja seurueet harkitsevat , käytetäänkö kaikki luvat vai jätetäänkö osa käyttämättä.
Vuoden 2012 hirvien aiheuttamista liikennevahingoista ei ole vielä näkynyt tilastoa. Jokainen onnettomuus on toki liikaa , mutta onko onnettomuusmäärien kehityksessä otettu huomioon , että onnettomuuksien riskiä lisäävää metsästysaikaa on jatkettu kuukaudella , jos verrataan esim . tilanteeseen 1990 -luvun alussa.
Koirien käyttö on lisääntynyt kahdessa kymmenessä vuodessa. Sitkeä hirvenhaukkuja saattaa seurata saalistaan jopa kymmeniä kilometrejä päivässä , jolloin tapahtuu helposti useitakin liikenneväylien ylityksiä. Jokainen ylitys lisää onnettomuusriskiä.Onnettomuuksien vähentämiseksi olisikin syytä miettiä metsästysajan lyhentämistä kahteen kuukauteen. Siinä ajassa hirvet kyllä saadaan kaadettua , jos niitä yleensä on.
GPS-pannan tehokas hyödyntäminen edellyttää paikkatiedon jatkuvaa lähettämistä. Jo kymmenenkin minuutin vaha tieto saattaa olla riittämätön , kun peto on ravannut tavoittelemaan haukkuvaa koiraa tässä ajassa jopa yli 3:n kilometrin päästä. Kun paikkatietoa lähetetään jatkuvasti , loppuu lähettimestä virta varsin nopeasti. Kuka käy vaihtamassa patterit tai akut vähintäänkin viikottain?
Pelkästään lauman yhden eläimen varustaminen pannalla ei anna riittävää tietoa koko lauman tilanteesta. Samaan laumaan kuuluvat otukset voivat olla hetkittäin kymmenienkin kilometrien etäisyydellä toisistaan joko yksin tai pienemmissä ryhmissä.
Kun tuhon kustannuspuoleen mennään , niin kuinkhan paljon euroja on palanut turhien kokousten ja lupaperustelujen hankkimisen tiimoilta ?
Kaikissa pitäjissä , joissa pedot ovat vallanneet alaa , on syntynyt vahinkoja . Sietorajan yli on menty aina. Tästä on alkanut kokous ja luparumba , jonka tuloksena on ollut harvoin edes myötätuntoa.
Valitettavan yleinen ilmiö on ollut , että vahinkoja kärsineen henkilön nimen tultua julkisuuteen , on hänen olotilaansa ”helpotettu” uhkaussoitoin ja viestein. Vahinkoa ei olisi saanut julkistaa !!!! Tämän vuoksi ei kannata suuremmin päivitellä , miksi toimeen vahinkojen lopettamiseksi on ryhdytty vähin äänin , mutta päättäväisesti .
On varsin raukkamaista , että toisia ollaan tuomitsemassa siitä , että he ovat vakaasti harkiten ryhtyneet toimiin petovahinkojen ehkäisemiseksi , kun samanaikaisesti muilta tahoilta puuttuu kyky tai halu tehdä varsin yksinkertaisia päätöksiä ongelman ratkaisemiseksi. Päätösvalta siitä , paljonko petoja halutaan on siirrettävä paikallistasolle .
Kun hirvien määrä oli noin 10 vuotta sitten runsaimmillaan , tuli ilmoituksia metsään kohdistuneista vahingoista varsin vähän . Vasta kasvaneet onnettomuusluvut liikenteessä herättelivät tekemään toimia hirvien vähentämiseksi. Tämän johdosta väitänkin , että pyyntiluvista luopuminen ei ainakaan parantaisi tilannetta hirvien määrän suhteen . Aktiiviset metsänomistajat ovat jo nyt käytännössä mukana metsästämässä ja säätelemässä hirvikantaa. Muut vähemmän aktiiviset puolestaan jatkavat entiseen malliin vähääkään välittämättä metsiensä hoidosta ja siitä , mitä nelijalkaisia siellä metsässä tallustelee.Kaksijalkaisiin kyllä reagoidaan liiankin herkästi.
Kuluneen metsästyskauden metsästyksen suuntaaminen enemmän hirvinaaraisiin alentaa tulevan kesän vastuottoa merkittävästi .Kaatolupia on tämän perusteella luvassa tulevalle kaudelle vähemmän. Kestää useita vuosia , että saadaan hätäisesti tehdyn hirvikannan leikkauksen aiheuttama kannan vääristynyt rakenne korjattua. Toimintaa vaikeuttaa lisäksi hirvien epätasainen jakautuminen maamme ei osissa.
Tihentymät ja tyhjiöt voivat esiintyä eri paikoissa jopa vuosittain. Tehokkaalla metsien hoidolla voidaan ehkäistä tihentymien syntyä metsätaloudellisesti tärkeille alueille.
Niitä ruokailijoita on tällä hetkellä merkittävästi vähemmän , kun vielä muutama vuosi sitten. Nyt paikallisiksi muodostuneita tuhoja voidaan ehkäistä , jos niin halutaan , taimikoiden hoitoa aikaistamalla. Tällä toimenpiteellä voidaan välttää ne virheet mitä on aikaisemmin tehty. Kun hirvien elinolosuhteita heikennetään (samalla muuten metsän kasvu ja kunto paranee) , ei kantakaan kasva sellaisella voimalla , kun kasvu aikoinaan tapahtui. Toivottavasti kokemuksista on opittu. Hirvikannan vaihtelun vuoristorataa tuskin kukaan haluaa .
Tuolla toisessa ketjussa totesin (jälleen kerran) lääkkeistä , jotka vähentävät hirvivahinkoja.
Luin artikkelin 1000 ha:n metsäomaisuuden hankkineesta henkilöstä. Hän on ostanut hoitamattomia nuoria metsiä , jotka ovat kasvaneet kriittisessä vaiheessa vahinkojen oslta hirvikannan ollessa runsaimmillaan ! Ei ihme ,että niissä näkyy merkkejä hirvien vierailuista. Niille ei enää mitään mahda , mutta uusia vahinkoja voi vähentää merkittävästi tekemällä taimikoiden perkaukset huomattavasti tähänastista aikaisemmin. Monellahan se ensimmäinen raivauskerta on ollut vasta puutavaran ostajan suosittelema/vaatima ennakkoraivaus. Samassa tilanteessa on varmasti moni muukin nuoria metsiä hankkinut / perinyt kansalainen.
Mistä muuten GLA:n mainitsema tieto 85 000:n hirven talvehtivasta kannasta on peräisin ? Hirvet ovat vähentyneet ja tyhjät alueet lisääntyneet viime vuodesta , jolloin hirvikannan suuruudeksi oli määritelty 80 000. Kaatolupia oli myönnetty kuluneelle jahtikaudelle monin paikoin reilusti yli kestävän määrän . Siksi kaatoprosentti oli keskim. 82 %. Harkinta oli siirretty paikallistasolle ja harkintavaltaa oli ahkerasti käytetty. Oli nimittäin pakko , kun metsästettävää ei ollut.
Susi on varsin harvojen maalla asujien suosikki.Tuo maaseudun tyhjentäminen keinoja kaihtamatta (myös susien avulla) on kirjoitettu tiettyjen piirien toimintaohjelmaankin. Tämä ei ainakaan minulle ole ollut mikään yllätys.
Vähän tuntuu siltä näistä kommentoijista päätellen , että hirvi ei ole niinkään paha , mutta sosiaaliseen yhteistoimintaan pystyvien ihmisten luonnossa tapahtuva harrastus on se punainen vaate joillekin. Nämä äänekkäimmät valittajat eivät ole pystyneet tekemään mitään konkreettista hirvikanna pienentämiseksi , metsien hoidosta puhumattakaan. Kaikki on toisten tehtävä valmiiksi.
…ja tämä hriviasiakin on paljon paremmalla tolalla , kun täällä suureen ääneen väitetään. Odotellaan tietoja metsästyksen tuloksista ilmoitettu jäävä kanta mukaan luettuna ja suunnitellaan sitten muita toimia , jos on aihetta.