Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
GLA:lle.
Olen harvennellut yhtiön metsiä lähes kymmenen vuotta. Alueen taimikot , joihin viittasin , ovat olleet hirvivahinkojen oslta kriittisimmässä vaiheessa hirvikannan ollessa korkeimmillaan. Tehometsästys on toki vaikuttanut siihen , että hirvet ovat vähentyneet tuollakin tienoolla merkittävästi .
Työalueeni ei rajoitu ihan yhteen tai kahteen kinkeripiiriin , vaan toimin usean eri pitäjän alueella. Selvyyden vuoksi totean , että yhtiön tila , josta on kuva lukijoiden kuvissa , ei ole lähelläkään oman seurueeni metsästysaluetta , mutta tunnen tilan kohtalaisen hyvin työkokemuksien perusteella.
Oman seurueen metsästysalueista lähes puolet koostuu kahden eri metsäyhtiön maista. Myös niillä olen tehnyt harvennushakkuita ja tietenkin metsästänyt.
Tehokas metsienkäsittely oikea-aikaisine hoitotoimenpiteineen , on alentanut hirvikannan tasolle 1/1000ha. Toki metsästyskin on ollut tehokasta , mutta ne hirvet , jotka alueelle eksyvät , siirtyvät nopeasti paremmille ruokamaille naapuriseurueiden alueelle. Pysyvää paikallista kantaa ei enää ole.
Seuraan työn ja harrastuksen puolesta varsin aktiivisesti sekä Finsilvan , että UPM:n metsien hoitoa ja käsittelyä. Energia-asentoa ei kumpikaan firma tunne (pl unohtuneet kuviot) ja lehtipuuta jätetään taimikkoon n 10 % , jos on tarve. Taimikoiden varhaisperkausalueilla ei montaa lehtipuun alkua nää . Ei nää muuten hirvien jälkiäkään.
GLA:lle
Kuva ei tällä kertaa ole passiivisen metsänomistajan mailta , vaan pieni pläntti muuten hyvin ja tehokkaasti hoidetusta yhtiön metsästä. Yksityisen mailla näitä kuvauskohteita ei tarvitse kovin kauaa etsiä , mutta nykyisin aktiivisemmin metsiään hoitavien yhtiöiden mailla heikolle hoidolle jääneet alueet ovat jo harvinaisia ja pienialaisia.
Satojen hehtaarien metsäalue , jolla nyt työskentelen sisältää rusaasti puhtaita männyntaimikoita (paino sanalla runsaasti) . Hivitiheys on ollut pitkään korkea . Alueella metsästävät vain yhtiön herrat edustusjahdeissaan. Ampuvat eläimiä vain sen verran , kun huvittaa. Talvehtiva kanta jää aina vahvaksi.
”Kaikki lehtipuu pois havupuutaimikosta”-ajatus on toiminut hirvien torjunnan kannalta erinomaisesti. Hirvet ovat psyneet vesistöjen rantojen ja ojanvarsien pajukoissa tekemättä vähääkään vahinkoja laaja-alaisissa männyn taimikoissa .
Hirvivahinkojen torjunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää , että ylimääräinen lehtipuuaines poistataan taimikosta mahdollisimman varhain . Tämä varmistaa myös sen , että lukijoiden kuvissa -koivu ” hoitaa” taimikkoa – tilanteeseen ei jouduta koskaan. Mutta jos välttämättä haluaa hirvistä riesan itselleen , voi lehtipuuvesakon antaa rehottaa kaikessa rauhassa. Hirvi talvehtii (monen pitäjänkin hirvet ) siellä , missä on runsaasti ravintoa.
Tarkennus:
Hirven metsästyksestä pidättäytymisellä on tarkoitus vauhdittaa päätöksiä , joilla mahdollistetaan asutuksen keskellä ja tuntumassa toistuvasti vierailevan ja kotieläinvahinkoja aiheuttavan pedon välitön eliminointi. Saloilla pysyviä petoja ei ole tarkoitus häiritä.
. ja mitä tulee metsästysvuokrasopimusten mahdolliseen irtisanomiseen , sillä parannetaan vain hirvien elinolosuhteita. Suuret yhtenäiset pinta-alat takaavat varmimmin , että hirviä myös kaadetaan. Vuokraamattomasta alueesta muodostuu helposti rauhoitusalue , jonka lähialueellakaan ei metsästetä. Hirvet kyllä tietävät , minne paeta , kun metsästyspaine alkaa kohota niiden kohdalla.
Sitä hirvijahdista pidättäytymistä on väläytetty Suomenkin puolella keinoksi lopetta susien levittäminen asutuille alueille. Ja kukapa sitä nyt hyvää hirvikoiraa susille syöttää. En pidä lainkaan mahdottomana , että pohjalaiset ryhtyvät sanoista tekoihin ja pitävät hirvijahdista välivuoden.
Lukijoiden kuviin on tulossa kuva , josta pitäisi selvitä , mikä kuusentaimikoita todella vaivaa ja uhkaa ! Sama tilanne on männynkin kohdalla. (viitt. edelliseen kommenttini)
Muistutan edelleen , että kaatolupia myönnetään jo nyt yli kannan tuottoa vastaava määrä . On paikallisen metsästysseuran asia huolehtia siitä , että kanta ei kasva , mutta ei myöskään vaarannu liiallisen metsästyksen takia.
Tanelille vastaisin , että jos VAIN yksi seurue sai lupansa käytettyä , on hirvitiheys alhainen. Eihän niitä hirviä yhdettömiin ammuta . Omankin pitäjän pinta-alalle mahtuu 1/1000 eläimen tiheydellä 45 hirveä ja 2/1000 tiheys tietää jo 90 hirven jäävää talvikantaa . Nämä ovat luonnollisesti useammassa isommassa ja pienemmässä laumassa , talvehtimisalueella kymmenienkin yksilöiden laumoissa. Yhteislupa-alueen kokonaishirvimäärä ratkaisee , milloin peli puhalletaan poikki. Jos alueen alin tavoitetiheys ei täyty , jahti loppuu siihen.
GLA:lle Olen kanssasi hyvin monessa metsän kasvatusta koskevassa asiassa samaa mieltä ja perustelet asiat hyvin (oikein hyvä väittelykaveri) , mutta hirvivahinkojen osalta luotat liikaa tilastoihin. Tilastot tulevat valitettavasti viiveellä . Monesti tilanne on jo toinen , kun tilasto on valmis julkaistavaksi. Asioiden seuraaminen vaatii myös henkilökohtaista havinnointia riittävän suurilla alueilla ja pitkän ajan kuluessa. (omat kokemukset metsässä yli 40 vuoden ajalta ja monissa eri pitäjissä . Metsäpäiviä yli 250/vuosi)
Metsuri motokuski kertoi aivan oikein lumituhojen vaikutuksesta taimikoihin. Onkohan niitä edes tutkittu , kun niitä ei näy tilastoissa. Mielestäni lehtipuiden/taimien liian suuri määrä istutusaloilla aiheuttaa ainakin tänä päivänä moninverroin enemmän vahinkoa , kuin hirvet. Hirvi tosin tulee mielellään taimikkoon juuri lehtipuun houkuttelemana ja saattaa syödä varjossa kasvavan ja jälkeen jääneen mehevän männyntaimen huonoon kuntoon. Se mänty muuten häviäisi kasvukilpailun ilman sitä hirveäkin jo muutamassa vuodessa . 20 vuoden kuluttua männyn taimen kohdalla on pelkkä aukko ja sen ympärillä tiheänä kasvava koivuriukupuska lahoamassa latvuksensa menettäneenä hyvää vauhtia pystyyn. Näihin ”tuloksiin” törmää metsää harvennettaessa vähintään viikottain , heikoimmilla palstoilla päivittäin.
Mynämäen suunnalla esiintynee kohtalaisen runsaasti tätä ”petovihahölmöyttä” . Köyliössä järjestettään taas kerran ”susi-iltamat”. Viesteistä päätelleen tunnelmaa tilaisuudessa tulee olemaan riittävästi.
Juuri kaksi vasikkaa synnyttänyt emolehmä ja toinen vasikoista on joutunut petojen raatelemaksi ja päässyt hengestään.Muita tuoreita vahinkoja lueteltiin” maastullin” uutisissa pitkä litania.Autoilija välttyi täpäraästi törmäämmästä hirveen (hipomista ei lasketa) valtatie 23:lla Virtain suunnalla , kun susi oli ajanut viimekesäisen hirvenvasan auton eteen. Lähimpään asumukseen oli matka vai 300 metriä. Hukka oli näyttänyt isolta (alfa ?) . Aivan nääntynyt ja hiestä märkä hirvi oli huhotellut tovin tiellä ja jatkanut epätoivoista pakoaan hetken kuluttua. (Keskisuomalainen tänään..)
…. tuli tässä vähän aikaa sitten mainostettua , että sudet liikuttavat hirviä ja aiheuttavat onnettomuusriskin….Varsin harvat kuitenkaan onnistuvat sitä sutta näkemään . Nyt sattui todistaja paikalle.
Paikallislehdissä on ollut useaankin otteeseen uutisia luvanhakuprosessista. Ensimmäisellä kerralla lupa tyssäsi mukamas liian epämääräisiin perusteluihin. Olisi pitänyt olla tarkka tieto , mille yksilölle lupaa haetaan. Jälkiä oli ollut monenkokoisia ja kaikkia petojen suuhun jotuneita kotieläimiä ei hyväksytty lupaperusteisiin näytön puuttuessa. Nyt ilmeisesti näyttö riittää , mutta on alettu ihmettelemään afan puuttumista joukosta.
Susien reviirin halkaisee valtatie ja junarata. Rataa pitkin jolkotteleva susi ei ole outo ilmestys. Ei ole kovinkaan kauaa , kun kyseisellä alueella susi jäi junan alle , mutta siitä ei uutista tehty .
