Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taimikonhoitojen tasolla ei ole voinut kerskailla. VAIN 10 % :iin taimikoista on tehty oikea-aikainen varhaisperkaus. Tämä on tärkein toimenpide taimikon tulevaisuutta ajatellen. Raivauksia on pääsääntöisesti tehty vasta , kun taimikko on tullut kemerakelpoiseksi , eli auttamattaomasti liian myöhään . Mahdolliset syyt on kerrottu edellisellä sivulla.
Näihin asioihin ei hirvillä eikä hirvimiehillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa.. Hirvi tosin on hyötynyt siitä , että metsänomistajien aktiivisuuden määrä on ollut alhainen. Tämä on näkynyt käytännössä siten , että hirvilehmä on hyvän ravintotilanteen vallitessa pyöräyttänyt kaksi tai jopa kolme vasaa yhden asemasta.
..ja kertaus jatkuu….kuka tulkitsee Pyhää kirjaa mitenkin…
http://www.tapio.fi/files/tapio/Koulutus/20120216_Kolstrom_Suomen_metsien_tulev_nakymat.pdf
…katso myös kuvat …
Lapin metsäkeskus: Lisääntynyt hoitamattomuus näkyy riukumetsinä.
Tykkyvaurioita tai hirvituhoja pahempi kasvun uhka on Lapin metsien kasvava hoitamattomuus. Näin toteaa Lapin metsäkeskuksen johtaja Jukka Ylimartimo Lapin Kansassa.Metsäkeskus julkisti maanantaina Lapin metsäohjelman vuosiksi 2006-2010. Ohjelma on tehty laajan sidosryhmäjoukon kanssa Ylimartimo sanoo, että haasteellisin osa metsäohjelmaa ovat yksityismetsien taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien purkaminen.
– Vuoden 2004 tasoon verrattuna työmäärien pitäisi yli kaksinkertaistua, Ylimartimo kuvaa haasteen suuruutta.
Taimikonhoitotyöt jäävät rästiin monelta metsänomistajalta sen vuoksi, että niiden tekemiseen ajallaan eivät metsälait tai määräykset pakota ja toisaalta metsänomistajien on rahoitettava ne huomattavilta osin itse.
– Hyödyt ajallaan tehdyistä hoitotöistä ovat suuret. Riukuuntuvan puuston sijasta metsässä kasvaa arvopuuta. Mutta hyödyt realisoituvat hakkuissa vasta vuosien kuluttua, eivätkä kaikki metsänomistajat jaksa nähdä niin pitkälle. Ajatus on myytävä jokaiselle metsänomistajalle erikseen, metsätalous- ja ympäristöpäällikkö Ari Keskimölö kuvaa tilannetta.
…että kerrataanpa vielä …ja kukahan se tulkitsee pyhää kirjaa väärin?(ensimmäisen sivun linkistä)
Onnistui tuo hirven tappaminen yhdeltäkin sudelta. Kävi näykkimässä saaliinsa vertavuotavaksi ja vajaassa viikossa hirvi oli sen verran kesy , että suden oli helppo viimeistellä teurastus ja ryhtyä syömään.
Reilu puoli vuosikymmentä sitten osuin paikkaan , jossa sudet olivat tappaneet kaksi aikuista hirveä 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Siinä lauma pitikin peijaisia useamman viikon. Vieressä kulkeva talvella ummessa ollut metsäautotie oli ”lavanaan” susien pusertamia karvaisia ulostepötköjä.
Jos tuo lauma olisikin pysynyt ”hirvillä” , ei ongelmia olisi ollut . Vuosittain toistuneet , kymmeniä kotieläinuhreja vaatineet retket pentujen opettamiseksi saalistamaan, taisivat vaikuttaa siihen , että sudet joutuivat epäsuosioon ja katosivat..
Vesistöjen varsilla ja peltojen liepeillä on runsaasti purtavaa. Monet metsäautoteiden varret tuottavat vesakkoa valtavia määriä. Veikkaan , että ainakin osa täälläkin mainostetuista hirvituhoista kohdistuu juuri tiealueilla rehottaviin pajupensaisiin. Kauemmas harva edes vaivautuu tilannetta tutkimaan. Hirvenjälkien jono lumisella metsäautotiellä ja jopa tiealueella kasvaneiden koivun taimien ja pajujen latvojen katoaminen hirvien suuhun saa satunnaisesti metsäautotietään kulkevan päättelemään , että taimikotkin on syöty.
…mutta niistä ruokamaista…. sähkönsiirtoverkkojen johtokäytävät ovat erinomaisia ravinnonlähteitä hirville (on haapaa , pihlajaa , koivua , katajaa ja satunnaisia männyn taimia) , samoin isompien liikenneväylien raivaamattomat lähialueet. Käytöstä poistettavat turvetuotantoalueet tuottavat myös runsaasti ravintoa hirvien tarpeisiin – nykyiselle vähnevälle määrälle aivan riittävästi.
…ja meinasi aivan unohtua , että nämä lehtipuuvoittoiset energiahalkkuupalstat tuottavat hirville ravintoa lisääntyvässä
määrin. Kannoista nousevat versot ovat parissa vuodessa sopivalla hollilla hirvien syötäväksi ja tavaraa tulee lisää koko ajan.Ravinnon puute alentaa vasatuottoa. Kaksosvasojen osuus on tuolloin pienempi. ”Iskussa” olevien hirvisonnien vähäisyys puolestaan vaikuttaa siihen , että naarailla ei ole partneria sopivalla hetkellä , vaan mahdollisesti vasta jälkikiiman aikaan. Tämän seurauksena vasat syntyvät myöhemmin ja ovat luonnolliseti pienempiä metsästyksen aikaan. On myös mahdollista , että myöhään synytnyt vasa ei selviä tulevan talven yli , vaikka olisi onnistunutkin välttämään metsästäjän luodin.
Jo tänä vuonna eniten metsävhinkoja aiheuttavien vasojen määrä tulee laskemaan , koska naaraita on metsästetty kuluneella jahtikaudella tehostetusti. Jatkossa kuitenkin vasojen määrä suhteessa koko kantaan kasvaa , kun hirvikannan rakennevääristymä saadaan korjattua.
Metsien tehokkammalla hoidolla voidaan hirvikarja ohjata metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaille alueille. Hirville ei ole mikään pakko syöttää istutettuja tai kylvettyjä taimikoita , ravintoa riittää nykyiselle määrille muuallakin yllin kyllin.
Tarkennus:
Poliisi antaa kyseisen tehtävän SRVA-ryhmän tehtäväksi ja ainoastaan johtaa tehtävää . Ryhmä joko karkottaa tai eliminoi pedon. Metsästyslaki ei koske tätä toimintaa. Ainoastaan riittävästä turvallisuudesta ampumistilanteissa on huolehdittava. Toimittaessa saadaan käyttää valolaitteita , ajoneuvoja ja jopa normaalissa metsästyksessä kiellettyjä pyyntivälineitä.
”Puun takunen” kiteytti ansiokkaasti sen mihin pyritään. Kansalaisten tasa-arvoisuuteen petojen suhteen . Jos peto jolkottelee asumusten tuntumassa , ei toimenpiteisiin saa vaikuttaa , onko asumus rakennettu puusta vai kivestä.
GLA:lle
….no ei tietenkään siellä vuosituhannen vaihteessa ja edelleen taimikkona olevalla alueella olla motolla töissä , vieressä kylläkin.
Tämä yhtiöidenkin metsienhoito on saanut viime vuosina aivan uutta terävyyttä . Saman asian soisi toteutuvan yksityisellä puolellakin nykyistä paremmin. Malliin , että metsään mennään hammasta purren raivasussahan kanssa vasta ennen ensimmäistä hakkuuta , olisi saatava kiireesti muutos. Pahinta tietenkin on , että se työ teetetään motolla ja sitten ihmetellään , että on ammattitaidoton kuski ja metsäyhtiö varastaa puita , kun palstan puista rakennettu pino jää matalaksi ja metsä on kuin pommituksen jäljiltä.
Kun metsänhoitotyöt tehdään ajoissa , säästetään työkustannuksissa , edistetään puiden kasvua , vähennetään luonnontuhoriskejä ( hirvituhotkin ovat niitä) ja alennetaan myöhemmäässä vaiheessa korjuukustannuksia. Perus metsänhoito riittää tähän. Mikä siinä on niin vaikeaa???Eniten metsänhoidosta hyötyy maanomistaja.
Kuten metsuri motokuskikin totesi , hirvet kyllä löytävät ruokamaansa heikolle hoidolle jääneistä taimikoista. Suurimmassa osaa pitäjäämme on hyvin niukasti hirviä ( 10 seurueen alueella alitiheys , kolmen alueella kohtalainen 2-4/1000ha), mutta yllättäen yhdeltä nurkalta löytyikin tihentymä. Lähes kaikki alueen hirvet ovat vaeltaneet tämän yhden kulmakunnan risukoita harventamaan. Laaja-alaiset hoitamattomat taimikot ovat herkullisimmillaan.
Vielä toteaisin GLA:lle tuosta monimuotoisuuden säilymisestä … Monimuotoisuus ei ole mitenkään uhattuna. Tämän voi todeta , jos liikkuu vähänkin enemmän metsissä. Lehtipuitakin pyritään jättämään metsäkuvioille ainakin 10% , mutta ensimmäisessä taimikon perkuussa ne poistetaan aukkopaikkoja lukuunottamatta kokonaan. Myöhempi versonta ehtii kyllä varmistamaan riittävän lehtipuiden esiintymisen metsissämme.
Nykyinen vouhotus monimuotoisuudesta on aiheuttamassa tilanteen , että varsinainen puiden kasvattaminen talouskäyttöön on unohtumassa ja metsissä kasvaa kohta kaikkea muuta , kun kohtuullisin kustannuksin jalostukseen päätyvää puutavaraa ladusta puhumattakaan.
