Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taas täällä pöyhitään vanhoja ja ummehtuneita hirvivahinkotilastoja. Viimeisimmät tilastot osoittavat kiistatta vahinkojen laskeneen jyrkästi sekä metsissä , että liikenteessä .
Hirvikannan rakenteen muutos todistaa myös kannan vähenemisen . Vasattomat naaraat ja kaksosvasojen osuuden pieneneminen kertoo kannan voimakkaasta taantumisesta .
Suuret sarvipäät ovat olleet paikoin historiaa jo useita vuosia . Vain jossain Lapin perukolla laajoissa erämaissa saattaa hirvi säilyttää henkensä niin kauan , että sarvien piikkiluku ylittää kymmenen. Tuottavat sonnit ovat siis harvinaisuuksia , mikä on myös nähtävissä vasojen vähäisenä määränä . Kaikille hirvilehmille ei löydy paria.
Mahdolliset hirviongelmat ovat nykyään hyvin paikallisia ja monesti ainakin osittain kotikutoisia. Yli 90% metsänomistajista ei tunnu välittävän hirvistä eikä taimikon kasvusta vähääkään , kun jättävät taimiot pusikoitumaan ja tuhoutumaan joko hirvien avustamana tai ilman. Loput 10 % hoitavat taimikot ajallaan ja kärsivät harvoin hirvivahingoista. Ruotsin malli , taimikon varhaisperkaus kahdesti kesässä , saa hirvet muuttamaan muualle. Seuraavasta kesästä alkaen ei taimikosta löydy enää syötävää.
..ja lopuksi … jos taimikoissa on hoitorästejä , on hirvivalitus aiheetonta.…virallinen alaraja 4cm rinnan korkeudelta , mutta kannattavuusraja vieraalla teetettynä on 10 cm rk. Vanhoissa kasoissa voi olla hyvinkin pientä räippää , jota on keräilty tukien turvin . Nyt on kuitenkin syytä keskittyä kasvattamaan energiapuukin riittävän kookkaaksi , jotta korjuukustannusten jälkeeen jäisi kantorahaakin . Onkivavoista sitä ei jää , voi tulla vieraalla teetettynä iso lasku.
Pystyyn kuivaneet ja kovat (ei lahoa) tuulenkaadot ovat kelvollista energiapuuta. Jos tuulenkaadosta on kaarna irti , energiavaihtoehto on ainoa mahdollisuus.”Avohakkuut vaikuttavat moniin muihinkin ihmisiin, maiseman kautta, tuulituhot jne”.
Todellakin ! Monta kaunista järvi- ja vaaramaisemaa on paljastunut katsojan iloksii , kun edestä on hakattu aukoksi synkkä , vanha metsä.
Omat kokemukseni metsän käsittelemisestä jatkuvapeitteisenä eivät ole lainkaan kehumisen arvoisia. Ei myöskään voida puhua hyvästä metsänhoidosta. Liian pitkään ylispuiden alla riutunut taimikko ei näytä ollenkaan hyvältä , puhumattakaan runsaasti vajaalaatua sisältävistä puupinoista , jotka suurella vaivalla on saatu hakkuualueelta keräiltyä.
Polttoainettakin kuluu reilusti tuplamäärä vastaavaan avohakkuuseen verrattuna. Eli ei oikein hyvä mitenkään päin , ainakaan suuremmassa mittakaavassa. Todelliset maisemakohteet / tontit ovat asia erikseen.Melkoinen tarina. Ei käy kateeksi mitään osapuolta.
Olisi mielenkiintoista tietää , mihin reitti varsinaiselle palstalle oli suunniteltu (pitäisi näkyä korjuuohjeessa). Oliko palstalle mahdollisesti vain ”lentoyhteys ” maasto- yms esteiden takia ?
Oliko suunnittelijoilta unohtunut ottaa yhteyttä tontinomistajaan ja sopia etukäteen kulkumahdollisuudesta ?
Ei ole aivan tavatonta , että näitä ”unohduksia ” tapahtuu haastavampien asiakkaiden/ osallisten kohdalla. Konemies joutuu sitten tekemään joskus nopeitakin päätöksiä palstalle pääsemiseksi. Tässä on sitten lopputulos , joka harmittaa kaikkia.
Mitä tulee metsäyhtiön ja muiden tahojen nuivaan suhtautumiseen korvaussummaan , en ihmettele asennetta lainkaan. Uskon vakaasti ,että asia olisi hoidettu jo aikoja sitten , jos korvauspyyntö olisi ollut kohtuullinen. Pari nollaa liikaa korvausvaateessa ei ainakaan kannusta jatkamaan neuvotteluja. Mutta antaa oikeuden ratkaista, moni odottaa mielenkiinnolla lopputulosta.Haluat siis , että metsäpäähän lisätään byrokratiaa ja kustannuksia.Poimintahakkuiden työkustannukset ovat vähintään kympin avohakkuuta korkeammat . Luvanhakuprosesseja valitusmahdollisuuksineen suomalainen metsätalous ei kestä. Metsäteollisuus häipyy nopeasti Suomesta , jos toimintaympäristö käy vielä nykyistäkin haasteellisemmaksi.
…että älä edes leikilläsi esitä avohakkuiden luvanvaraistamista!
