Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Pohjoisessa Keski-Suomessa karhu pisti 45-päisen hieholauman liikkeelle laitumelta. Vähän toistakymmentä hiehoa oli saatu kotiutumaan eilispäivään mennessä. Suurin osa laumasta vaelsi edelleenkin teillä tietymättömillä (ja joku tod. näk. myös karhun ravintona) . Etsintöjä on tehty parina päivänä jopa lentokoneella ilman ainoaakaan havaintoa.
Karjanpitäjille on tulossa karhusta pirullinen riesa . Mitkään aidat ei pitele karhun tai muun pedon vauhkoonnuttamia kotieläimiä . Kuitenkin direktiivit vaativat pitämään eläimiä ulkona kesäisin.Metsälehti n:o 12 sisältää artikkelit sekä koneellisesta kitkennästä , että manuaalisesta varhaisperkauksesta. Koneellinen kitkentä maksaa n. 450 euroa hehtaarilta , kun taas ”manu” kustannus ruotsalismallin mukaisessa kaksivaiheisessa varhaisperkauksessa on reilusti alle tämän. Vain 10 % raivauskannoista tuottaa uutta kasvustoa kaksivaiheisen raivauksen jälkeen . ”Manu” aiheuttaa varmasti myös vähemmän puustovaurioita koneseen verrattauna. Sateilla koneella ei ole asiaa taimikoihin lainkaan.
Koneellinen taimikoiden perkaus kaatuu mitä todennäköisimmin korkeisiin työkustannuksiin . Nykyisielläänkin raivausta pidetään liian kalliina toimenpiteenä ja työ siksi jää tekemättä. Maksuhaluttomien joukko kasvaa entisestään , kun siirrytään vielä kalliimpiin menetelmiin. Nykyistä aiemmin tapahtuva raivaus on sitävastoin kilpailukykyinen vaihtoehto ja lopputulos on aivan varmasti monin verroin parempi.
Kitkevät koneet tuskin ratkaisevat varhaisperkauksen ongelmia. Perattavaa pitää olla paljon ja palstojen pinta-ala yli 2ha , jotta kone peittoaa miehen kustannustasoltaan ( ,jos vielä sittenkään).
Se , että toimitaan taimikossa riittävän varhain , on se ydinajatus. Jos samassa ajassa pystytään perkaamaan kaksikin hehtaaria yhden asemasta , ollaan lähestymässä oikeaa suuntaa . Tällä hetkellä ani harva tekee perkaukset silloin , kun toiminta on edullisinta ja siitä saadaan paras kokonaishyöty. 10 vuotta myöhässä tai ei ollenkaan , on taimikonhoitojen osalta karua todellisuutta tänä päivänä. Lisää syvyyttä ongelmaan tuo energiantuottamiseen kannustava tukiporkkana , jolla houkutellaan viivyttämään hoitotoimia vielä tästäkin.
Vuoden 2001 valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen jälkeen talvehtivien hirvien määrä on pudotettu puoleen sen hetkiseen tilanteeseen verrattuna . Yhteisesti sovittuun kanna tavoitetasoon 2-3 eläintä tuhannella hehtaarilla on päästy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko maassa , monin paikoin jopa tämän alle.
Hirvien elinympäristö on puoestaan kehittynyt ko eläimiä suosivaan suuntaan , koska pusikoituneiden taimikoiden ja (suolattujen) tienvarsipajukoiden määrä on lisääntynyt 2001 vuoden tasosta .
GLA:lle
Esittämäni asiat perustuvat pitkäaikaiseen seurantaan yhden pitäjän hirvitilanteesta. Tarkoitukseni on myös osoittaa , että arviointivirheestä johtunut kannan voimakas kasvu on saatu aisoihin kyseisellä alueella . Tämä on ollut mahdollista , koska alueella on ollut voimassa jo yli 20 vuotta koko pitäjän kattava yhteislupamenettely .
Yhteislupamenettelyä olisi syytä laajentaa koskemaan kokonaisia hirvitalousalueita. Näin olisi mahdollista suunata metsästyspainetta jo metsästyskauden aikana sinne , missä hirvien määrää uhkaa kasvaa liiaksi tai vahinkoja ilmenee. Nykyisellään saattaa käydä niin , että samaisella alueella yksi seurue selviää jahdistaan muutamassa päivässä ja toiselta seurueelta jää lupia käyttämättä , vaikka jahtiin käytetään koko sallittu aika. Hirvet jakautuvat epätasisesti ja niiden olinpaikat ja keskittymät vaihtelevat vuosittain.
Yhteislupamenettelyn laajentamista puoltaa myös seikka , että on muodostunut jopa pitäjien suuruisia hirvityhjiöitä . Tämä hirvettömyys johtaa alueellisiin rauhoituksiin , mikä ei liene kenekään etu , varsinkaan , jos jopa hyvin lähellä hirvikanta on haitallisen suuri . Kun kaatoluvat haetaan edellisen jahtikauden havintoihin perustuen , on mahdollista , että hirvikarja onkin vaihtanut maisemaa vuoden kuluessa juuri sille rauhoitettavaksi aiotulle alueelle. Yhteislupamenettelyssä on mahdollista ohjata joustavasti luppia sinne , missä on tarvetta.
80 000 talvehtivaa hirveä Suomen kokoisella alueella ei ole ongelma, jos se jakautuu kutakuinkin tasaisesti . Tällä hetkellä puhutaankin enemmän hirvien epätasaisen jakautumisen mukanaan tuomasta haasteesta , ei niinkään liian suuresta talvehtivasta kannasta.
Makasiinin tasokkuudesta olen harjavaltalaisen kanssa samaa mieltä . Taimikontarkastajakin selviää mielestäni nuhteitta . Hänen on onnistunut päästä neuvottelemalla joidenkin haastavampien metsänomistajien kanssa yhteisymmärrykseen metsien hoidon tarpeesta.
Kesämakasiinissa on paljon keskeistä metsätalouteen liittyvää asiaa tiiviissä paketissa. Ei ole paljoa lisättävää eikä pois otettavaa.
Tickleenin Reijon mielipiteitä varmasti jakava tapa toimia metsäomaisuuden suhteen on mielestäni lukemisen arvoinen juttu .
On suorastaan isänmaallinen teko, että saa pitkään käyttämättömänä olleen metsäomaisuuden tuottamaan. Puut nurin ja uutta tilalle sen suuremmin tunteilematta on markkinataloutta parhaimmillaan.Entisenä torikauppiaana Reijo tietää myös tuotteen kauppakunnostuksen merkityksen. Kun kysessä on metsä , on työvälineenä raivaussaha . Hän on pystynyt kohottamaan saamiaan kantohintoja merkittävästi raivaamalla palstat edustavaan kuntoon. Turhat räipät on lakaistu surutta nurin seuraavaa työvaihetta haittaamasta .
Omatoimisuuden merkitys ja edut on tuotu liitteen lopulla monipuolisesti esille . Omatoimisuus onkin tulevaisuutta. Se on parasta lääkettä omalle terveydelle ja metsäalaa vaivaavalle työvoimapulalle. Perusmetsänhoitoon paneutumalla saadaan vähenevien metsäammattilaisten voimavarat riittämään. Hoidetusta metsästä saa pienemmällä työpanoksella enemmän puuta.
Työmaita en ole missään nimessä lopettamassa . Haluan ainoastaan , että työolosuhteet paranisivat nykyisestään .
Työvoiman saatavuus , nimenomaan ammattitaitoisen työvoiman , on jo tälläkin hetkellä haastavaa . Tilanne muuttuu entistä haasteellisemmaksi , kun metsätyöntekijät on tulevaisuudessa hankittava asutuskeskuksista ja helpomman elämän parista maaseudun työvoimapotentiaalin ehtyessä.
Tunnen kymmenittäin kavereita , jotka ovat vaihtaneet mukavampiin töihin kyllästyttyään kitkemään motolla välinpitämättömien metsänomistajien risukoita. Mikä pahinta , nämä kaverit on koulutettu kalliisti alalle metsäkonekouluissa. Onkohan yhtään koulutusmuotoa , missä yhtä vähän aloittaneista oppilaista pysyy koulutustaan vastaavissa töissä?
..ja aiheeseen…
Tehokas metsienhoito parantaa myös kanalintujen elinolosuhteita.
Hyvin hoidetut taimikot varttuvat nopeasti valoisiksi nuoriksi metsiksi . Linnuille tärkeä ravinto , mustikka ja puolukka , palautuvat varsin pian kasvupaikalleen valon lisääntyessä . Risukkoisille palstoille palautuminen on paljon hitaampaa.Luonnon ja kanalintujen kannalta on hyvin arveluttavaa jättää metsä hoteilleen kasvamaan ”energiapuuasentoon”. Tällöin ei voida välttyä työläältä ennakkoraivaukselta ja metsikön kiertoajalle tulee yksi luontoa kuormittava ja huonosti tuottava korjuutapahtuma lisää.
Toimintatapana taimikon tehokas varhaishoito , ensiharvennus ja 2-harvennus , jonka jälkeen päätehakkuu , toimii luonnon kannalta parhaiten . Ennakkoraivausten tarvekin on näin menetellen vähäisempi , mikäli taimikkovaiheen toimenpiteissä on onnistuttu. Viivyttely puolestaan takaa raivausahatyötä koko kiertoajalle .
Metsäkanalinnut eivät suinkaan torpedoi harvennusten ennakkoraivausta . Ainoastaan työn ajankohta ja kohdentaminen vaativat harkintaa.
Kesähakkuut on välttämätön paha. Teollisuus tarvitsee puuta ja metsien toimijat töitä. Yritysten ei ole varaa seisottaa koneitaan eikä motokuskien palkoilla vietetä pitkiä kesälomia.
Metso pyöräytti tänä keväänä 9 munaa palstan rajalle ajamattoman kuitupuunipun viereen. Pesä merkittiin , ympäristö hajustettiin ja poistuttiin vähin äänin paikalta.
Kanalinnut tekevät mielellään pesänsä havukasojen sekaan ja valmistetun puutavaran läheisyyteen. Pihkan ja mahlan voimakas tuoksu peittää tehokkaasti hautovan emon hajut. Pienpedot vetävät näinollen vesiperän vielä haudontavaiheessa. Koneita linnut eivät pelkää , istua jököttävät vain sitkeästi pesässään , vaikka kone tekee työtään hyvinkin lähellä.
Konemiehillä on mukanaan pesien merkitsemis/suojausvälineet ja pesät merkitään aina , kun ne havaitaan. Lähes poikkeuksetta haudonta onnistuu näissä merkityissä pesissä . Merkitsemättömistä pesistä varsin suuri osa päätyy” metso- tai teerimunakkaana” pienpetojen suihin.
Suurin uhka lintujen pesinnän onnistumiselle on kylmä ja sateinen sää kuoriutumisvaiheessa. Hakkuista saattaa olla joissakin tapauksissa jopa hyötyä , kun haudonta onnistuu suojatussa pesässä.
Eri nimimerkit ovat edellä todenneet ansiokkaasti , että se pöheikkö ei välttämättä ole kanalintujen kannalta hyvä vaihtoehto. Raivauksia voi keventää eri kuvioiden ja metsätyyppien raja-alueilla. Kosteilla kasvupaikoilla ja louhikossa voi raivauksesta luopua kokonaan , samoin hakkuista. Muualla talousmetsissä voi ja pitää raivaussahaa soitella entiseen malliin tai vähän aktiivisemminkin. Miellyttävä poikkeus tähän on onnistunut taimikonhoito . Se vähentää ennakkoraivauksen tarvetta merkittävästi ja takkaa kanalinnuille vuosia kestävän pesimärauhan.
GLA:lle
Vertaus on vähintään yhtä totta , kuin ystävämme Antonin syytökset siitä , että vajaa 2 % joukosta määrää Suomen hirvipolitiikan suunnan.
Tärkein metsienhoitoon liittyvä toimenpide , oikeaoppinen ja -aikainen taimikoiden varhaisperkaus jää kuitenkin 90 %:sti metsänomistajilta tekemättä. Juuri tuolla työllä olisi mahdollista vähentää merkittävästi hirvien kinnostusta taimikoihin ja lyhentää sitä aikaa , jolloin taimet ovat alttiina hirvituhoille.
Valitettavasti ne vähätkin hirvet vaeltavat talvehtimaan jonnekin ja aiheuttavat laumoina paikallisia tuhoja. Näitä kuitenkin voidaan vähentää ja siirtää metsätalouden kannalta vähemmän tärkeille alueille metsänhoidollisin keinoin.
”satapillä” on oikea asenne . Vain tekemällä voidaan saavuttaa jotakin. Itsekin kärsin aikoinaan hirvivahingoista , mutta ne koskivat peltoviljelyä. Seuran jäsenenä minulla oli mahdollisuus hoitaa sekin asia pois päiväjärjestyksestä omatoimisesti ja laillisesti .
2000 luvun hirvenkaatotalkoot olivat toiminnan jatkoa. Kun alettiin saada todellisia tietoja hirvien määrästä virheellisten arvioiden sijiaan , alkoi eläimiä kaatua uskomattomalta tuntuvaa tahtia . Oman metsästyshistoriani alkutaipaleen yhden hirven vuotuinen kaatokiintiö oli muuttunut 25-kertaiseksi. Metsästysalueemme pinta-ala oli kuitenkin 1000 ha pienempi 30-vuoden takaiseen lähtötilanteseen verrattuna (-72).Metsästys on ollut niin tehokasta , että hirvikanta on pudonnut aluellamma 70- luvun tasolle. Tämä on tapahtunut muuallakin , josta on ollut seurauksena kaatolupamäärien reipas vähentäminen.
…tuki jatkkuu , mutta puolittuu ….. eikä mene kauaa , kun loppuu kokonaan…
Mitekähän ne 4000 kepin hehtaaritiheydessä kasvavat pöpeliköt käyvät kaupaksi? Voi käydä niin , että ainakin puolet ehtii lahota ennen , kun loput ovat riittävän järeitä korjattavaksi ja ostotoimihenkilöiden kiinnostus niitä kohtaan viriää.
