Jossakin on esitetty turistimetsästystä keinoksi metsästäjäpulan torjumiseksi. Vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen aiottuun nähden.

Varsinkin hirvien jahtaaminen on aikaa vievää ja harrstuksena kohtalaisen kallis . Jos tähän yritetään vielä ympätä kaupallisuutta mukaan , aiheutetaan lisäpaineita harrastuksen kustannuksiin mahdollisesti kasvavien maanvuokrien muodossa. Tämä puolestaan vähentää harrastuksen kiinnostusta tavallisen rahvaan , joita suurin osa metsästäjistä on , keskuudessa .
On varsin sinisilmäistä uskotella nykyisessä vallitsevassa taloustilanteessa , että Suomeen olisi tulossa ulkomailta merkittävää määrää maksukykyisiä metsästäviä matkailijoita tai , että kaupunkilaiset suuntaisivat harrastustoimintaansa kauaksi korpiin kiristyvän talouden aikana.

Metsästys säilyttää kiinnostavuutensa , kun hinta /laatusuhde on kohdallaan. Kustannuksia ei voi juurikaan nykyisestään kasvattaa tai metsästettävän riistan määrää vähentää , mikäli toivotaan harrastukselle jatkuvuutta. Hirvikannan hallinta tarvitsee jatkossakin metsästäjiä , koska laimea innostus metsien hoitoon on tehnyt erinomaistet olosuhteet hirvikannan uudelle nousulle.

A.Jalkaselle:

Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.

Puhutaan esim . koivupulasta ja kasvatusvaikeuksista. Kuitenkin istutusaloille ilmestyy tuhansia , jopa kymmeniätuhansia koivuntaimia. Puuttuu vain tekijöitä , jotka harventavat ne oikeaan tiheyteen.

Hirvikannan rakenteesta vielä sen verran , että kanta koostuu paljolti hyvin nuorista yksilöistä , joiden lisääntymiskyky on vielä heikko.

Miksi sitten sonneja on ammuttu enemmän ? Osittain siksi , että ne ovat aina laillista riistaa. Toisaalta vasta aivan viime vuosina hirvikannan vähennyttyä voimakkaasti on vältetty naaraiden ampumista , koska on epäilty eläimiä olevan vähän. Kun ammutaan naaras , ammutaan usein kolme yksilöä samalla kertaa (vasat sisällä). On myös metsästäjiä , jotka eivat ammu naarasta tai vasaa periaatteen vuoksi . Nyt on kuitenkin jouduttu tilanteeseen , että on verotettu liikaa lisääntymiskykyisiä uroksia.

Suuri vasatuotto on historiaa. Tehokkainta hirvien lisääntyminen on suhteella kaksi naarasta yhtä sonnia kohden. Jos suhde on 4/ 1 , vasatuotto laskee merkittävästi. Kaikki naaraat eivät tavoita ”kumppania” sopivaan aikaan , josta on seurauksena tiinehtimättömyyttä ja jälkikiiman tuloksena syntyneitä heiveröisiä vasoja . Nämä myöhemmin syntyneet vasat eivät välttämättä kestä talven rasituksia . Usein syntyy vain yksi vasa kahden asemasta.

On harmillista , että hirvikantaa vähennettiin hätäillen . Nyt joudutaan painamaan jarrua , kun kannan rakenne on pahasti vinoutunut.

Uskotaan , että taimikot on tarkastettu , mutta kuinkas hakkuuajankohdan kanssa kävikään…puut jätettiin järeytymään toistaiseksi. Hakkuisiinkaan ei tainnut olla suomalaisia tekijöitä tarjolla.

Olen vähän varoitellut tuosta ns. enrgian varjolla taimikoiden laiminlyönnistä. Hakkuut tehdään jatkossa silloin , kun puut ovat riittävän kookkaita ja korjuu on taloudellisesti kannattavaa. Se korjuuajankohta saattaa todellakin siirtyä monilla kohteilla huomattavastikin tuonnemmas, useita vuosia. Onko silloin enää tukiakaan keppimetsien kantohintaa pönkittämään? Todennäköisesti ei , koska jo nyt tuet ovat puolittuneet ja Euroopan tilanteen huomioon ottaen rahaa tarvitaan tärkeämpiinkin kohteesiin , kuin pusikoiden kasvattamisen tukemiseen. Voi tulla glyfosaatti useammankin kerran mieleen , kun puukaupoille pääsee vasta kymmenekin vuotta kuviteltua myöhemmin.

Pelkästään metsästäjien piikkiin ei tule laittaa hirvikannan reipasta kasvukehitystä yli 10 vuotta sitten. Hirvien pääravintoa , vesakoita , ei enää tuolloin ollut suotavaa käsitellää kemiallisesti. Silloin voimassa olleet kemera-käytännöt ohjasivat myös viivyttämään taimikonhoitoa aivan liikaa. Monelle kemerarajan saavuttamien oli vasta se hetki , kun katsottiin taimikoiden kaipaavan huoltoa. Tällöin oltiin jo rajusti myöhässä hirviä ajatellen ja taimikoiden kasvukin oli jo alkanut kärsiä. Myöhään tehdyt raivaukset puolestaan vauhdittivat uuden lehtipiuuviidakon syntymisen aukkoisiin taimikoihin runsaasti kasvuvoimaa siältävistä kannoista. Hirville oli tarjolla yltäkyllin ruokaa eri-ikäisissä metsissä taimikonhoitojen laiminlyöntien takia.

Yhdyn täysin ” mehänpojan” näkemyksiin siinä , että metsänhoito- /kemera-varoja ei tule suunnata metsästysmatkailun kehittämiseen. Sen liiketoimintamuodon tuet on haettava, jos yleensä tarpeen, jostain muualta. Vähenevät tuet on ehdottomasti suunnattava metsätalouden kehittämiseen ja sielläkin mieluummin taimikoiden varhaishoitoon. Näin toimien on vähällä rahallaa saatavissa suurin mahdollinen hyöty tulevaisuuden metsätaloutta ajatellen.