Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
No jooo! Eikö riittänyt ,että pissattiin housuun ? Pitikö vielä torttukin lykätä samaan syssyyn ! Tulee oikeasti Kekkosta ikävä . Tämä ei olisi ollut mahdollista hänen aikanaan . …ja maanpetturit olisivat saaneet ansaitsemansa kohtalon.
On surkuhpuaisaa , että saivarrellaan siitä , kuka tuki muutamalla eurolla ja ketä . Samaan aikaan toisaalla aiheutetaan paljon suurempaa vahinkoa tuhoamalla maamme kilpailukyky kokonaan vientimarkkinoilla. Nyt ei selittelyt auta , maamme kannalta epäedulliset päätökset junailleet on saatava edesvastuuseen teoistaan.
Ranelle..
Vaikka runko puidaan puomin alle , se ei tarkoita sitä , että havut jäävät aina urien väliin. Kun reitti vaatii havuttamisen , tuodaan oksa- ja latvuskasa raiteisiin suojaamaan puiden juuria tai lisäämään pehmeämmän kohdan kantavuutta. Keskiraskaalla koneella tämä toimenpide ei tuota suurtakaan tuskaa. Kun uraa ei tarvitse havuttaa , jää oksamassa oikeaan paikkaan palstan sisälle maan ravinnetilaa kohentamaan.
Peten ohjeistus ajouran leveydestä on täsmälleen oikea . Jos vähänkin epäilyttää , että on ahdasta , tehdään lisää tilaa . Vuosien saatossa on tullut vastaan runsaasti harvennuksia , jotka on pilattu liian kapeilla ajourilla . Uran varressa olevien runkojen tyvet ovat lähes kaikki vikaantuneita . Kunnon tukkia ei monestakaan tule lahon tai koron takia. Tälläkin palstalla ollaan huolissaan maannousemasta , mutta ei läheskään aina maannousemaa lisäävistä liian kapeista korjuu-urista.
Hyvän harvennusmoton ;väristä riippumatta , ominaisuuksiin kuuluu , että olottuvuus uralta on vähintään 10 m. Puut pitää myös pystyä käsittelemään siten , että on mahdollista karsia runko puomin alle koneen sivulla. Tällöin karsittavan rungon toisille rungoille aiheuttamat vauriot voidaan minimoida karsintavaiheen aikana. Näkyvyys kaatosuuntaan on oltava esteetön.
Isokin runko joudutaan joskus kaatamaan ja karsimaan kaukana koneesta . Tällöin tarvitaan koneelta voimaa ja vakautta. Runkojen siirtely pystyasennossa parempaan kaatotilaan vaatii myös massaa ja vankkoja rakenteita.
Vaikeissa maastoissa isompi kone on aina pientä parempi . Ulottuva kuormain puolestaan antaa mahdollisuuden kiertää pehmeiköt riittävän kaukaa painumien minimoimiseksi . Ajourien leveyksiin ja painumiin on mahdollista vaikuttaa raivaamalla palsta huolellisesti. Mitä kauemmas palstalla näkee , sitä paremmin ajourat voi suunnata maastoesteitä ennakoiden ja pehmeikköjä vältellen. Virheet urien suuntaamisessa lisäävät väistämättä ajouriin käytettyä pinta-alaa ja pehmeiköille osuessaan maastovaurioiden määrää.Tuli vaan mieleen, että toimiikos ”topintamin” motosessa kantokäsittely ? On nimittäin serti katkolla , jos maannouseman torjunta on tekemättä . Rotstoppia tai ureaa on roiskittava kantoihin äitienpäivän ja isanpäivän välinen aika. Tämä koskee myös energiahakkuita.
Itse kysymykseen… Kun metsät /taimikot hoidetaan oikein , ei tarvita varsinaisia harvennusmotoja ollenkaan. 1070 on jo koneena sellainen , että sillä voi sekä harventaa , että tehdä sopivalla kouravarustuksella pienet aukotkin. Ei siis tarvitse kiikuttaa erikseen eri kokoluokan konetta saman isännän maille harventamaan ja aukkoja tekemään.
Mitä kapeampi koneen käyttöala on , sitä kapeampi on yrittäjän leipä. Ainoastaan pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen soveltuvan koneen haltija ei välttämättä saa edes nettotuloa. Puhutaan varsin usein vain kalliista harrastuksesta. Tulevaisuudessa nämä kapean käyttöalueen erikoiskoneet poistuvat vähin äänin markkinoilta ja hakkuut tehdään nykyisenkaltaisilla keskiraskailla tai vähän järeämmillä hakkuukoneilla. Näissä muuten kantojenkäsittelylaitteistokin on jo vakiovarusteena.
Olipa tuossa viikolla radiouutisissa maininta , että hirvenkaatolupien määrää alennetaan jahtikaudella 2013 , jotta susille riittää ravintoa. Tämä tarkoittaa 30-50 kaatoluvan vähennystä susilaumaa kohti.
ihan maistiaisiksi vähän karhustakin…
Se Utelias – merkkinen nallukka on sitten vainaa . Syksyyn mennessä se kuitenkin ehti opettaa toisenkin otson roskalaatikoille . Muutama tunti Uteliaan kellistämisen jälkeen oli tullut hätäkeskukseen parikin ilmoitusta pihapiirissä Uteliaan reviirillä touhuavasta toisesta karhusta.
Tässä on selkeä esimerkki siitä , että pihapedoille on annaettava ”lojot ” välittömästi . Jos toimissa vitkastellaan , seuraa varmasti ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Nyt tämä pahoille tavoille kesän aikana oppinut toinen nallukkakin on henkipatto . Yksikin virheliike, niin sekin passitetaan autuaammille metsästysmaille.Ongelmahan on siinä, että vain pieni osa metsänomistajista tekee varhaisperkauksen . Nyt tulee mahdolliseksi saada tukea nimenomaan varhaisperkaukseen. Tärkein hoitotoimenpide tulee näinollen tehtyä. Toinen käsittely samana tai heti seuraavana kesänä saa versomisen vähenemään alle 10 %:iin .
Nykyiset taimikot ovat valitettavasti sellaisia , että 7-8 metrinen ”täystiheä” vesakko taltuttaa taimikon . Jos alue raivataan , saa työn toistaa useita kertoja , kun kannot puskevat mahdottomasti uutta vesaa ja heiveröinen taimikko ei pärjää niille kasvussa toistuvista raivausyrityksistä huolimatta. Kierre on valmis. Työtä riittää ja kustannuksia kertyy.Pekka K:lle
En ole ollut haikailemassa muureja maamme rajoille. Totesin vain , että syntyy merkittäviä säästöjä työkustannuksissa , kun työt ajoitetaan oikein .
Vallalla näyttää olevan myös odottelemisen ilmapiiri , jossa odotetaan tekemättä mitään ja haukutaan työn toteuttajia , kun odotukset eivät täyty. Totta kai työ on kallista , jos sitä on puolta enemmän ja lopputulos heikko , jos työkohde on jo pilalla ennen työn aloittamista.
Näihin vaivoihin eivät koneet eivätkä vierastyöläiset auta.
Jos suhdanteet jatkavat laskuaan ja nousukausi alkaa muualla aiemmin , kuin Suomessa , suuntaavat vierastyöläiset (vapaa liikkuvuus) työn perässä paremmille mestoille. Suomalaiset puolestaan jäävät ihmettelemään , että kuinkas tässä näin kävi ja mistä tekijät metsätöihin . Tähän mennessä oma työvoima on vieraannutettu alalta kokonaan.
Metsänhoitotöiden koneistaminen on puolestaan haastavaa vaihtellevien olosuhteiden takia. Kuviot ja hankket ovat pieniä ja laitteiden hinta halvimmillaankin on liian korkea . Konetyö on kilpaailukykyinen miestyöhön verrattuna vasta jo pilalle menneissä hoitokohteissa . Onko järkevää odotella tätä tilaa koneistamisen nimissä?Tähän asti ei ole haluttu maksaa riittävästi miestyöstä. Mistä löytyy innostusta maksaa kymmeniä prosentteja enemmän kalliimmasta konetyöstä , jonka lopputulos harvoin täyttää kenekään odotuksia?Pelkästän ajoittamalla metsienhoitotoimet oikein , voidaan säästää ainakin puolet kustannuksista nykyiseen verrattuna . Tämän ohella metsien tuotto paranee merkittävästi , kun toimitaan ajoissa.
Omatoimisuuden lisääminen metsienhoidossa olisi pitkällä tähtäimellä kaikkein kestävin vaihtoehto . Metsänomistajan tuntuma metsään säilyisi ja työt tulisi tehtyä ajallaan .
Hyvää tarkoittavalla tukipolitiikalla on tähän asti todennäköisesti aiheutettu myös vahinkoa metsätaloudelle. Vasta kemeraehdon täyttymien on kannustanut suuntaamaan taimikonhoitotöihin. Neuvontakin on reagoinut vasta tällöin , kun tukea on saatu myös neuvonnan kustannuksiin . Ilman tukea moni työtilaus olisi jäänyt tulematta.Uuden metsälain myötä tämä ongelma toivottavasti poistuu . Taimikon vakiintumisrajan muuttamisnen 0,5 metriin on tervetullut päätös. Puolimetrisen taimikon hoitamien onnistuu hennommalakin ruumiinrakenteella kohtuullisessa ajassa pienin kustannuksin. Potentiaalia 700 000 metsänomistajan joukosta luulisi löytyvän.
Viimeaikoihin asti on vallinnut käytäntö odotella ryteikön kasvua talonkorkuiseksi ennen tarttumista toimeen . Ei ihme , että kustannukset ovat karanneet . Orjatyövoima on ongelmaan kuitenkin erttäin huono ratkaisu. Omatoimisuus ja oikea ajoitus ovat avainsanat kestävälle tielle.
”Edellisessä elämässä” kokeilin kerran syysistutusta. Se kokeilu oli totaalinen foppi. Kevyesti äsetettyyn moreenimaahan istutetut taimet kuolivat jostakin syystä lähen 100%:sti.
Mutta ei niin pahaa , ettei jotain hyvääkin. Tilasin kaivurin ja teetin alueelle mätästyksen (ei vielä kovinkaan yleistä paikymmentä vuotta sitten). Mättäisiin istutetut taimet (keväällä) lähtivät uskomattomaan kasvuun ja peittosivat kasvussa mennen tullen vuosia aikaisemmin äestysvakoihin istutetut taimet viereisellä kuviolla.
Syysitutuksista mätästettyyn maahan ei ole kokemusta . Takaisiko mätästys paremman onnistumisen?Ei olisi yllätys , vaikka konemies olisi joutunut käyttämään tonttitietä ”pakottavista syistä” . Korvaukseksi tästä hän on ajatellut siivota tontin edustavampaan kuntoon. Kävi kuitenkin niin , että kun mentiin sutta pakoon , tulikin karhu vastaan.
Kiinnostaisi muuten tietää , onko yhtiö maksanut kaadetut ja korjatut puut tontin omistajalle?
..ja Harjavaltaan…Arvostan aktiivisia metsänomistajia , kuten ”jees h-valta”. Näkemykset joskus poikkeavat , mutta ilman eri näkökantoja ei synny keskustelua. Leppoisaa illan jatkoa!
