Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Isommilla tiloilla tili tulee joka vuosi , pienemmillä vähän harvemmin. Jk- väen tiliväli on vähintään 15 vuotta. Ei turpoa taimi tukiksi kymmenessä vuodessa. Tahtoo jk:n puolella kulua vähintään sata vuotta ,kun taimesta kehittyy hakkuukypsä puu. Sekään ei välttämättä täytä tukkkipuun laatuvaatimuksia. Eikä läheskään aina kasva uutta puuta poistetun kohdalle eikä sen läheisyyteen. Jaksollisessa taival taimesta hakkuukypsäksi tukkipuuksi kestää huonommallakin hoidolla vain 50-60 vuotta .
Nuo jk-yritelmät pitäisi napata pakko-otolla suojelun piiriin. Niistä voisi kerätä vain kotitarvepuut. Ei menisi hyvä pilalle ja omistajat voisivat katsella jouten puustonsa kehitystä ilman taloudellisia paineita. Näin säästyisi myös kasvavia talousmetsiä parempaan käyttöön. Monimuotoisuuskin olisi jo valmiina. Näin ainakin omistajat väittävät.
Koeta nyt Perko hankkia sitä näyttöä väitteidesi tueksi. Muuten tarinasi ovat tyhjien tynnyrien kolinaa.
Pistetään kaksi samankokoista tilaa (ei tonttia) viivalle ,joista toinen toimii jaksottaisen ja toinen jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Seurataan aluksi kymmenen vuotta ,kumpi tuottaa paremmin. Jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen.
Aikanaan ,kun raivasin erilliskaadon yhteydessä aluskasvosta ,oli traktorimiehen toive , että kaadan räipät puolen metrin kantoon. Tämä siksi ,että pitkä kanto taittui renkaan edestä nurin mutta lyhyt saattoi puhkaista renkaan. Renkaita puhkeili useasti talven mittaan sekä prosessori-että ajovehkeen alta. Peltorengas ei ole metsärengas.
97% puuntuottajista hallitsee kokonaisuudet. 3% ei. Mihinkä porukkaan Perko laskee itsensä kuuluvaksi?
Prosentit eivät kelpaa maksuvälineiksi. Tarvitaan euroja.
Äly hoi! Järki älä jätä!
Tässä onkin ihan käytännössä näytetty toteen , että hankintatukit ovat laadultaan mitä sattuu. Edes pituudet eivät osu kohdalleen. Villi veikkaus on , että hankintahenkilö mittailee minimiläpimitankin soikean pölkyn vahvemmalta puolelta ,vaikka pitäisi käyttää ohuinta puolta. Pölkkyjen teknistä laatua ja vikojen huomioimista voi vain arvailla. Hankintatukin alempi hinta on siis aivan perusteltua. Moni erä päätyykin suoraan sellutehtaalle vaihtelevan laadun takia.
Mistähän johtuu ,että lähetetyt kuvat eivät päädy lukijoiden kuviin? Kolme postausta hukassa.
Motokuskin virhesarakkeeseen tulee merkintä ,jos valmistettu pölkky ei ole moduulimitoissa pituuden ja läpimitan osalta.Poikkeavia pituuksia ja läpimittoja ei sallita. Käytännössä moduulimitoista poikkeava pökky on silloin raakki.
Tukit on aina mitattava mittanauhalla ja läpimitta tarkistettava kaulaimella rajatapauksessa. Millinkin pituus- tai läpimittahaarukan ulkopuolella oleva pölkky rekisteröityy motossa kuiduksi ja sahalla raakiksi. On varma ,että kannattaa investoida mittanauhaan.