Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Viittasin kommentissani Metsä-lehden artikkeliin: ”Vesakko vastassa. Oletko valmis kohtaamaan supervesakon?”
Jutussa ihmeteltiin raivauksen suurta työmäärää turvemaan kuusentaimikossa. On tullut monta supervesakkoa vastaan männyllekin uudistetuilla alueilla . Siellä mänty on kärsinyt rökäletappion. Hirvi on myös mieluusti osallistunut puulajinvaihtotalkooseen näillä kohteilla. On saanut kuitenkin kantaa keskusteluissa koko taakan taimikon epäonnistumisesta.
No ..miten estää supervesakon kehittyminen? Pitää tarttua sahaan ajoissa ja toistaa toimenpide tarpeeksi usein ,jotta vesakon superaste vältetään…ja hirvituhot siinä sivussa.
Järjestelmä ei ole estänyt raivauksia ,mutta miksi edelleen valitetaan raivausten työläyttä ja supervesakoita? Niitä tuskin pääsisi kehittymään ,mikäli raivattaisiin edes välttävästi . Yli puolessa taimikoista löytyy tilastojen perusteella huomautettavaa. Toki parempaan suuntaan ollaan menossa verrattuna kemerakauden tilanteeseen.
Nykyäänkin kahden ensimmäisen tuetun käsittelykerran väli saattaa muodostua liian pitkäksi hirvivahinkojen ajatellen. Saattaa olla tarpeen tehdä toinen raivaus hyvinkin pian ensimmäisen jälkeen ,jotta kattaus hirville ei kasva liian houkuttelevaksi.
Visalle totean että jossakin vaiheessa lehtipuu ehtii etukasvuiseksi, jos kuviolle käytetään tuet kolmeen kertaan ja noudatetaan niiden saamisen edellytettämiä ehtoja. Ne on tarkoitettu rästikohteille. Jokaisen oma valinta tietysti on valitseeko täysimääräiset tuet vai hirvivahingot.
M mk:lla on näköjään tiedossa varma paikka ,mistä hirvet löytyy.
Sellaisia isäntiä on paljon ,jotka antavat (ainakin antoivat) kasvaa vesakon kahden metrin pituuteen ennen raivaamista. Männyn taimet alla metrisiä. Lehtipuut eivät saa missään vaiheessa karata kasvussa havupuun taimia pidemmiksi. Muuten vahinko on todennäköinen. Tästä kerroin esimerkin aiemmin tässä ketjussa. Sellainen toimi ”pesänä” kahdelle naaraalle ja neljälle vasalle ,joista neljä siirtyi autuammille laitumille kuluneena syksynä. Veikkaan ,että muodostunut tyhjiö on saanut varsin nopeasti täydennystä suotuisissa olosuhteissa.
Hirvivahinkojen onnistuneessa torjunnassa ei tuijoteta raivauksen kohdalla tukiehtojen rajoja, vaan pidetään huolta siitä ,että lehtipuu pysyy kasvussa havupuita lyhempänä koko ajan siihen saakka ,kun hirvi ei enää ulotu syömään havupuun taimien latvoja. Oliko monimutkaista?
Selvennetään tilannetta. Taimikko raivataan liian myöhään (väärään aikaan), jos hirvi ehtii sinne ennen raivaajaa. Raivaaja patsastelee työmaalla ja ihmettelee vahinkoja, jotka ovat kohdistuneet raivattuun taimikkoon. Totta ,mutta vahinko on tapahtunut ennen raivaamista ja kenties jopa aikaan ,jolloin raivauskohde ei ole ollut tukikelpoinen. Odottelu on johtanut tuhoihin , jota ihmetellään juuri raivatussa taimikossa. Murhe todennäköisesti toistuu ,kun hirvet palaavat joskus maistelemaan aiemmin syömään taimia ,jotka ovat maistuneet hyvältä.
Hoidettujakin taimikoita syödään…juu , mutta siinä on ero ,missä vaiheessa ja paljonko. Voidaan väittää todellakin ,että hoidetuissa taimikoissa esiintyy tuhoja. Sitä ei monestikaan kerrota ,että tuhot ovat ilmestyneet taimikkoon jo ennen hoitotoimenpiteitä ,mutta niitä esitellään auliisti vasta raivausten jälkeen, kun taimikko on käsitelty. Jos hoitotoimenpiteet olisi tehty ajoissa ja riittävän voimakkaina ei olisi paljoa esiteltävää.
Hirvivahinkojen välttämiseksi raivaustyöt on tehtävä intensiivisesti ja vähän etunojassa, jotta taimikon kehitys on nopeaa ja hirville mieluisa ravintoresurssi taimikossa on mahdollisimman vähäinen. Syöntipainetta on ohjattava varttuneemmille kohteille , joissa hirvi saa ravintoa kasvavan taimikon sivuoksista ja alle kasvavasta lehtipuualuskasvoksesta. Ravintoa on näin muodoin tarjolla paljon runsaammin verrattuna pienemmän taimikon pelkkiin latvakasvaimiin.
Harvennuskohteet ovat myös kelvollista ravintopotentiaalin osalta. Tarjolla on enemmän ravintoa latvusmassan muodossa pienemmältä alalta verrattuna nuoren taimikkon hentoihin latvuksiin. Lisäksi hirvi ruokailee mieluummin suojassa peittävämmän kasvuston keskellä,kun avoimessa matalassa taimikossa.
Edellä olevat vinkit ovat hyvin ajankohtaisia niille ,joiden alueilla hirvijahti on vaikeutunut tai estynyt koiriin kohdistuvan petouhan vuoksi. Muuallakin kannatta varautua kyseiseen kehitykseen. Hirvivahinkojen torjunta on jäämässä entistä enemmän metsänomistajien harteille. Ei kuitenkaan kannata jäädä tuleen makaamaan. Jotain voi tehdä itsekin.
Valeuutisten tuottaminen on hyvä bisnes. Suomen kannattaisi ottaa tästä mallia Venäjältä ja Jenkkilästä. Trumpkin rahoitti vallankumousyrityksensä aiheuttamat oikeuskulut tuottamalla valeuutisia. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista ja ukko pääsi pinteestä. Pääsi samoja kikkoja käyttämällä vielä presidentiksikin.
Parhaat valeuutisten tuottajat , yksityishenkilöt, ansaitsevat jopa kymmeniä tuhansia kuussa keksimällä someen mitä villeimpiä satuja.
Venäjän puolella kehitellään narratiiveja ja aletaan elää niiden tarinoiden ehdoilla. Narratiivien tuottajia nimitetään trolleiksi.
Jenkkilässä valeuutisten levittämistä ei pystytä rajoittamaan edes lain voimalla. Hyvää bisnestä ei jenkeissä kahlita . Some-alustoilla ei ole mitään valvontaa eikä faktoja tarkasteta. Meillä olisi edessä jonkin verran lainsäädäntötyötä vapauksien lisäämiseksi , jotta saadaan valeuutisbisnes toimimaan sujuvammin. Sitten vain kehittelemään herkullisia aiheita(valheita) , herätetään kiinnostusta,kerätään paljon klikkauksia,saadaan mainostuloja ja rahaa virtaa solkenaan…Joillekin voi tulla paha mieli ,mutta pääasia ,että rahaa virtaa. Uhkailemalla ja kiristämällä tulos vain paranee.
Olen nähnyt ihan livenä ,kun emä ja vasa rynnistävät surutta kahden keltaisen muovinauhan ympäröimään taimikkoon ,johon on jätetty”syömävaraa” ja ylimääräistä risukkoa ”parantamaan” tulevien puiden laatua. Viikon kuluttua alue olikin ,kun taistelutanner. Nauhat pätkinä ja katkottua vesakkoa ja taimia läpi koko palstan.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin harvahkon palstan puulajisuhteet näyttävät olevan koivu 90% ja mänty10%. Viereisellä samaan aikaan uudistetulla kuviolla puulajisuhteet ovat 90/10 männyn eduksi. Näin on käynyt ,kun alueella ei ollut hirville juurikaan syötävää taimikon ollessa kriittisessä iässä vahinkojen suhteen.
Ongelma oli selätetty raivaamalla taimikko asianmukaisesti. Taimien latvat olivat hyvän kasvun seurauksena nopeasti hirvien ulottumattomissa. Naapuripalstalla puolestaan hitaasti kasvava mänty kelpasi vielä siinäkin vaiheessa ,kun hirvi ei ylettynyt enää riipimään lehtipuuvesojen latvusta. Nyt on paikalla jätemetsä vielä osin maastoutumsttoman muovinauhasilpun ympäröimänä. Trico ei kyseisen taimikon kohdalla kuulunut keinovalikoimaan hirvituhojen torjunnassa.
Tänä päivänä hirviä on alle puolet siitä ,mitä silloin ,kun edellä kerrottu vahinko sattui. Se kuitenkin tuli todistettua ,että ravinnon määrä vaikuttaa siihen viihtyykö hirvi taimikossa pidempään, vai jatkaako suoraan matkaa paremmille apajille.
Osui käsiin kirja nimeltä ”Myrskyn edellä. Hyökkäys Capitoliin ei ollut jonkun loppu ,vaan alku” (Steffen Kretz).
Teos on hyvin ajankohtainen . Julkaistu 2023.Siinä Capitolin hyökkäyksen kärki Guy Reffit vangitaan ja tuomitaan. (Nyt Tump armahtaa samaisen henkilön ensitöikseen astuttuaan virkaansa. ) Kirjassa kerrotaan miten tilanteeseen on ajauduttu ja paljastetaan ,kuinka mätää politiikka on jenkeissä tällä hetkellä.
Myrskyn merkit olivat ilmassa jo Trumpin hävittyä edelliset presidentinvaalit suostumatta tunnustamaan tappiota. Nyt aletaan edetä kohti myrskynsilmää. Samalla pyyhitään ahteria ilmastosopimuksilla . Trump kumoaa tehdyt sopimukset .Putin ei ole edes sitoutunut aiemminkaan niihin.
Metsäpolitiikkaa joudutaan varmasti korjailemaan muuallakin , kun vihreiden leirissä ,jotka ovat toimineet vain tiettyjen tahojen hyödyllisinä idiootteina pyrkiessään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastollisin perustein. Vihreät on höynäytetty ainoastaan tekemään mahdollisimman huonoja ratkaisuja valtakunnan talouden kannalta ja haaskaamaan talouden resursseja tuottamattomiin ratkaisuihin. Köyhtynyt valtio onkin sitten helppoa riistaa ahneille ulkopuolisille. Tulivatpa ne idästä tai lännestä.
