Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä! Olen yli 50 vuoden ajan huolehtinut ihan käytännössä siitä ,että ruhoja todellakin saadaan roikkumaan. Muutamalla kirjoittelijalla ei löydy näyttöä siitä ,että olisi saanut yhtään hirveä pois päiviltä. En ole kuitenkaan mikään himotappaja. Haluan tarjota mahdollisuuden myös muille ”joukkueen” jäsenille.
Ohjeita noudattamalla ja kitkattomalla yhteistyöllä on hirvikanta saatu sille tasolle ,mitä tavoitteet edellyttävät. Alueellisesti ihan ensimmäisten joukossa. Kun homma on hanskassa, ei tarvitse panikoida.
Kysymys on vain arviosta kerätyn tiedon pohjalta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin pystytty reagoimaan kannan vaihteluihin huomattavasti nopeammin verrattuna edeltävään aikaan ennen hirvitalousalueita ja kannanhoitosuunnitelmia. Hirvien määrä on puolitettu ja kannan vaihtelu on saatu puolitettua myös verrattuna aikaan ,jolloin kanta-arviot vedettiin todellakin hatusta. Tuolloinhan kysymys kuului tehtäessä arviota jäävästä kannasta metsästyksen jälkeen:”Paljonko jäi viime kaudella?…laitetaan ilmoitukseen sama määrä. Sitten olikin hätä käsissä, kun aliarvio oli esitetty vuosia samalla kaavalla. Parantuneet elinolosuhteet vain kiihdyttivät kehitystä.
Siitä en anna periksi pätkääkään ,etteikö hyvällä ja oikea-aikaisella taimikonhoidolla olisi myönteistä vaikutusta hirvivahinkojen ehkäisyssä. Tilanne on sama , kun paloviranomaisten kehottavat vähentämään palokuormaa kriittisissä paikoissa palovahinkojen torjumiseksi. Hirven kohdalla palokuormaa vastaa monipuolinen ravintokattaus taimikossa. Toki Tricolla voi vielä varmistaa ,että tuhoja ei synny. Oikein toteutetun th:n ansiosta vahinkoja ei synny juuri lainkaan tai ne pysyvät ainakin siedettävinä.
Tasan eivät käyneet onnen lahjat. Jouduin savotoimaan lama-aikaan uutta tielinjaa. Kohdalle osui järeä kuusikko. Tukin laatuvaatimukset olivat tiukat , käytössä vain pitkiä mittoja ja sorvitukki puuttui tavaralajivalikoimasta kokonaan. Puuston runkomuoto oli hieman ”eläväistä” , jonka seurauksena järeää tavaraa päätyi kuituosastolle huomattavia määriä. Lyhemmät mitat ja sorvimahdollisuus olisivat pelastaneet paljon. Vatsaa väänsi ,kun katsoin hakkuutulostetta. Tukkia30% ja kuitua70%. Runkojen keskijäreys 900l.
Kurjen kommenttiin
Taisi olla kyse Neuvostoliiton romahtamisesta johtuneesta idänkaupan rajusta vähenemisestä ja pääomapiirien lyhytnäköisistä investoinneista valuuttaluottojen avulla huonosti tuottavaan toimintaan. Duunari katseli sivusta ja joutui sijaiskärsijäksi tässä myllytyksessä.
Muistan myös 1990- luvun alussa ,että ystävän/sukulaisen lainaa takaaville kerrottiin pankissa nimen paperissa olevan pelkkä muodollisuus. Hetken kuluttua takaaja huomasi olevansa taivasalla ja kämppä myynnissä alihintaan pankin sivuilla. Talo meni ,mutta velka jäi. Lisäksi menetettiin ystävyys.
Eipä mennyt metsäpuolellakaan kummoisesti. Tukin ja kuidun kantohinnat olivat liki tasoissa. Se oli toki hyvä motokuskin kannalta ,kun ei tarvinnut surra kahden motin ylisuurten puiden päätymistä kuitukasaan ilman suurempia rutinoita. Sahalle menevän tukkipöllin maksimi latvaläpimitta oli 35cm ja sitä isommat päätyivät selluksi, samoin vähänkin oksaisemmat pienemmät pölkyt. Tämän rinnalla myöhemmät kartellihöpinät olivat suorastaan linnun laulua.Tämä siis silloin 1990-luvulla.
Edellä mainittiin 2- 4:n motin puiden kaatamisesta aiheutuvat vauriot. Pitää myös miettiä sitä ,kauanko kestää ,kun1,5 metriä pitkä aluskasvoksena juronut taimi (ikä 40v tai yli ) kasvaa 2- 4 motin tilavuuteen. Vastaus on ,että 200-250 vuotta ,mikäli puu onnistuu pysymään pystyssä tuon ajan. Tiliväli on aika pitkä yksittäisen rungon kohdalla. Jaksottaisella tavalla kasvatettuna puu kehittyy edellä mainittuihin mittoihin alle sadassa vuodessa. Normaali hakkuukypsyys ( 1m3/ runko) saavutetaan 50-60 vuodessa. Tuossa ajassa hehtaarilta on korjattu puuta harvennukset mukaan lukien 500-700m3. Nämä lukemat jäävät jk:n kohdalla kaukaisiksi haaveiksi…käytännössä.
Näillä nurkilla vhp alkaa olla saaliina harvinaisuus. Koko pitäjässä pyyntilupia 70 ,joista käytettiin 20. Pudotusta edellisvuoteen kaatojen osalta kolmannes.
Kasvavaa kantaa leikattiin jo 20 vuotta sitten silloisen rhp:n suosituksesta. Tuolloin vhp:lle oltiin tarjoamassa ainakin täällä vieraslajin statusta. Sekin tiedettiin jo tuolloin , että runsaasta kannasta saattaa seurata peto-ongelma. Ei päässyt valkkari yleistymään liiaksi ja tuskin pääsee jatkossakaan. Näin alhaisen kannan pitää kurissa liikenne ja ilvekset.
Perkolle on todettava ,että uskon paljon enemmän mitattuun tietoon , kun tarkoitushakuisin silmin relaskooppia käyttävän ihmisen arvioihin. Visalta on tullut esille lopullisia koneen mittaamia tietoja. Perkolta toistuvasti vain vahvasti mielikuvituksen tuottamia toiveunia.
Perko voisi ystävällisesti laittaa hehtaarikohtaiset puun myyntiä koskevat kuutiomäärät esim 30 vuoden ajalta ja ”varaston” kehityksen vastaavalta ajanjaksolta. Jälkimmäinen voi olla se vaikein rasti…ainakin henkisesti, mikäli uskaltaa tunnustaa sen ,mihin suuntaan on menty.
Jaksottainen malli tulee käyttöön viimeistään siinä vaiheessa ,kun tuuli ja/tai lumi kaataa ”riittävän” suuren osan turvemaan jk-harveikosta. Tästä riskistä keskustellaan valitettavan vähän. Ei sitä jk:ta kannata joka paikkaan tuputtaa. Todelliset riskit on huomioitava.
Jaksottaisessa luontainen uudistaminen on ollut sallittua aina! Hankkeista on onnistunut sopivissakin tarkoin valituissa olosuhteissa ainoastaan 60%.
Jk:ta tarjotaan joka paikkaan. Voi vain arvailla ,kuinka vähän onnistumisia tästä seuraa. Ehkä vain se 3% . Suunnilleen tämän verran on asialla kannatustakin.No …eipä enempää poimintahakkuita ehditä toteuttamaankaan lyhyeksi jäävien talvien aikana. Korjuun osittaisenkin onnistumisen kannalta tulee maan olla kunnolla jäässä , mutta suojasää . Tämä yhdistelmä ei vuodessa montaa päivää sisällä. Rahan saaminen jk:sta saattaa olla hyvinkin pitkissä kantimissa.
Kannattaa lukea tanskalaisen toimittaja Kretzin kirjoittama kirja ” Myrskyn edellä”. Siinä kerrotaan ( muistutetaan mieliin)Tumpin toilailut edelliseltä presidenttikaudelta tähän päivään ja jenkkilän kehityksestä vastakkainasettelun ja valeuutisten valtakunnaksi.
Esimerkkinä vastakkainasettelusta ja virheellisen tiedon vaikutuksista on tarinan päähenkilön kehitys tavallisesta duunarista ”sankariksi”, joka kerää autotallin täyteen aseita ja ampumatarvikkeita, bensaa ja juomavettä ja lopulta ryntää ensimmäisenä toteuttamaan vallankumousta capitolin aidan läpi Trumpin hävittyä vaalit. Tuomittiin myöhemmin ansioistaan vankilaan ,mutta armahdettiin välittömästi Trumpin astuttua valtaan.
Edellä kerrotun kaltaisia on jenkkilä tulvillaan . Tästä johtuen maan sisällä on edessä niin isot ongelmat ,että sieltä katsoen Euroopan ongelmat tuntuvat pieniltä.
PS. Jotkut ihmettelevät aseiden suurta määrää Suomessa. Niitä riittää kuitenkin vain yksi joka kolmannelle. Jenkeissä pyssyjä on 1,2/asukas eli yhteensä noin 400 miljoonaa. Siinä on porukassa pitelemistä ,kun äityvät tappelemaan Trumpin toimien kiihottamana toisiaan vastaan.