Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Omatoimisesti on mahdollista tehdä halujensa mukaan. Vieraalla teetettynä on otettava huomioon se vaihtoehto ,että yrittäjänkin on saatava leipänsä ja jotain sen päällekin työstään.
Leimikko ostetaan normaalisti vasta silloin ,kun se on ”kypsä”. Ostaja vähät välittää siitä ,jos latvusto supistuu liikaa. Se on yksinomaan mo:n ongelma. Ongelma ei synny ,kun puita ei kasvateta liian tiheässä. Lääkkeeksi raivausta raskaalla kädellä!
Muistutan vielä ,että kohun aikaansaaneet ongelmat harvennuksessa johtuivat pääosin siitä , että palstalle oli viety koneet ennen aikojaan. Se oli todettu aivan yksimielisesti. Jostakin syystä ongelma kääntyi tiedotusvälineissä suurten koneiden ”ansioksi”, vaikka palstat olivat menneet alunperin pilalle liian tiheyden surauksena. Alkuperäinen pääpuulaji oli hävinnyt olemattomiin ,jota korvaamaan oli pakko jättää vain hoikkia koivuräippiä. Niiden pieni läpimitta johti siihen ,että käsitelty leimikko oli tulkittava taulukoiden mukaan harvaksi. Vastaavanikäistä hoidettua metsää ei saisi harvaan asentoon vahingossakaan ,kun runkojen läpimitta olisi tuossa vaiheessa reilusti tiheässä kasvanutta isompi.
Minäkin kerkesin harventamaan 2000-luvun alussa käsiteltyjä energiapuukohteita. Olivat puustoltaan epätasaisia ja huonolaatuisia. Paikoin ei harvennettavaa ollenkaan. Sellaisestakin laitoin vuosi sitten kuvan ,josta energiapuuta otettiin jo toiseen kertaan ja näytti siltä ,että kolmannessakin käsittelyssä pääjae tulee olemaan energiapuu. Kolmea puulajit huonolaatuista puuta samaan läjään.
Kolmas harvennus? Kannattaa valmistautua jo kiireesti siihen ,että harvennuskertoja on tulevaisuudessa kiertoajan kuluessa korkeintaan kaksi. Ei nimittäin riitä enää tekijöitä nypläämään harvennusta palstoille ,joilta kertyy vähän poistettavaa. Runsaspuustoiset leimikot kelpaavat ja riukumetsät jäävät järeytymään luonnon hoitaessa harvennuksen. Lopputulos on mitä sattuu tulemaan. Raivaussaha on verraton apuväline oikein ja oikeaan aikaan käytettynä siihen ,että omistaja saa puunsa aikanaan kaupaksi.
Kuvassa ”Kylvömännikkö taimikonhoidon jälkeen” 22.5 2024 raivaus on tehty ,kuten kuuluukin. Seuraava työvaihe on ensiharvennus ilman välivaiheita ja metkatukia. Pelivaraa toimenpiteelle on riittävästi ,kun puilla on tilaa kasvaa eikä tarvitse pelätä latvusten supistumista ennen aikojaan. Saa odotella rauhassa puiden kasvamista 100-litraisiksi tai jopa yli.Ammattimaista toimintaa.
Laitoin muutama vuosi sitten kuvan ensimmäisestä harvennuksesta, jossa hirvistä huolimatta puiden tiheys oli taimikonhoidon tuloksena reilusti alle 2000 r/ha ja hehtaarikertymäksi muodostui yli sata mottia. Puiden keskitilavuudeksi koneen mittalista näytti 130 litraa / runko.
Poistettiin hehtaarilta 800 runkoa yhden työvuoron aikana.Jäi vielä vähän varapuitakin harvennuksen jälkeen. Ei ollut kemeravetoista , vaan biologisin perustein tehtyjä toimenpiteitä. Ei tarvittu edes ennakkoraivausta. Kyseessä männikkö .
Palstan vieressä sijaitsi ”edustava” esimerkki saman ikäisestä metsästä ,joka oli ”hoidettu” pyrkien tuottamaan energiapuuta. Tosi surkea esitys. Puustoa ei ollut jäljellä puoltakaan siitä ,mitä harventamallani palstalla . Laatukin aivan jotain muuta ,mitä tavoitellaan.
Tuntuu varsin irvokkaalta ,että tukipolitiikan siivittämänä tarjotaan markkinoille puustoltaan hävyttömän pienikokoisia leimikoita. Kylä runkotilavuutta pitää löytyä 100 litraa/runko ,jos hoitohommissa on onnistuttu edes välttävästi. 30 -litraiset leimikot ovat pilkan tekoa. Näiden tekemisestä ovat yrittäjät pyrkineet kaikin keinoin eroon niin kauan ,kun olen konehommia tehnyt. Niiden kanssa askarrellessa menevät hermot ja loppuvat rahat.
Ja noita vartenko pitäisi vielä giljotiineja viritellä? Ei mitään järkeä keräillä koneellisesti 20-30 litran riukuja. Näillä kulmilla moiset vitelikot eivät kelpaa kellekään. Jäävät jatkamaan riukuuntumista hamaan tulevaisuuteen. Tukimahdollisuus haihtuu kuin tuhka tuuleen ,kun puut kasvatetaan 70-litraisiksi.
Alle kahden hehtaarin kuvioilla kannattaa taimikot harventaa suosiolla alle 2000 rungon ha tiheyksiin ellei ole tarkoitus hoitaa nuoren metsän kunnostusta omatoimisesti. Tuhat ylimääräistä riukua on paljon järkevämpää kaataa raivaussahalla ja mieluummin jo th:n yhteydessä. On paljon kevyempää hommaa siinä vaiheessa.
