Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kuvat eivät ole edustavia ,jos hehtaarilta on saatu kertymään 40 mottia enempää ellei ole tehty aukkoa. Noin rapeiden poistumien perusteella ennustan ,että enskaa ei tehdä vielä viiden vuoden päästä. 60 motin hehtaarikertymä tuollaisesta vitelikosta on merkinnyt tähän asti sitä ,että runkoja on poistettu niin paljon ,että puusto saa varttua rauhassa päätehakkuuseen asti ilman harvennuksia.
Älkää nyt hyvät ihmiset innostuko enää enempää laiminlyömään taimikoitanne! Motokuskeja on paljon rajoitetummin saatavissa tulevaisuudessa verrattuna metsureihin ja tervekätisiin maanomistajiin. Kuskit ansaitsevat palkkansa tekemällä ainespuuta. Energiapuu ei ole lyönyt leiville tähänkään asti. Joku sanoi ,että kyllähän sitä energiapuuta tehdään. Tehdään toki ,mutta pieniläpimittaista tehdään tappiolla. Sitä ei yrittäjien talous kauaa kestä.
Kannattaa raivata se taimikko jo siinä vaiheessa , kun työ ei tunnu liian haastavalta ja tarvittaessa tiiviillä aikataululla toimenpide toistaen. Ranteenvahvuinen pöpelikkö ei ole herkkua konemiehille eikä raivaajille. Ylimääräinen roju sormenvahvuisena nurin ,niin vältytään ongelmilta tulevaisuudessa ja saadaan enskat kaupaksi normaalien harvennusten yhteydessä. Pienempialaiset energiavitelikot jäävät taatusti ilostuttamaan omistajaansa. Niistä ei tehdä erikseen kauppoja ,kun tekijöitä ei ole tarjolla. Ei ole tehty tähänkään asti. Hehtaareita on pitänyt olla mieluummin kaksinumeroinen määrä ja kertymä vähintään 200 mottia.
Kannattaa orientoitua vain siihen kahden harvennuksen taktiikkaan. Kovin pieniä eriä tuskin tullaan jatkossa metsistä keräilemään. Joillekin tuntuu riittävän jo pelkkä energiapuuharvennus ja päätehakkuu. Riukuuntunut metsä menee suoraan päätehakkuutiheyteen ,kun elinvoimaisita puustoa ei löydy tarpeeksi myöhempää harventamista varten.
Ei tiedä itkeäkö vai nauraa! Kun lähetän kuvan vesakon totaalisesti tuhoamasta männyntaimikosta ,kansa hurraa ja taputtaa, että kuvassa on kehittymässä loistava energiapuukohde. Kun puolestaan joku nappaa metsälehteen kuvan muutaman aarin kokoisesta hirvien syönnöksestä talvehtimisalueelta ,koko maailma kaatuu. Syönnöskin on vain taimikon osa.
Lähettämässäni kuvassa koko taimikko on pilalla ja näitä tapauksia löytyy ihan etsiskelemättä aivan liikaa. Hirvituhojen löytämiseen joutuu käyttämään huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa. Useimmiten joutuu vetämään vesiperän.
Tuhoista uutisoimisen tulisi pysyä kuitenkin oikeissa mittasuhteissa ,jotta niillä ei aiheuteta kohtuutonta hysteriaa. Aiheeton kohu johtaa vääriin valintoihin sielläkin, missä hirvieläinongelmaa ei ole. Ongelmien ylikorostamisesta on esimerkkinä valkohäntäpeuran liittäminen metsävahinkojen aiheuttajiksi jopa Keski-Suomen korkeudelle asti. Nyt on käynyt niin ,että ko elukka on kadonnut näiltä seuduilta lähes olemattomiin. Sama suunta kehityksessä on nähtävissä kauriinkin kohdalla joitakin paikallisia keskittymiä lukuun ottamatta.
Hirvivahingot ovat eläinten voimakkaasta laumautumisesta johtuen vain paikallisia. Pitäjän hirvet kahteen tai kolmeen kymmenien yksilöiden suuruiseen laumaan kerääntyneenä aiheuttavat varmasti jotakin näkyvää siellä mihin asettuvat pidemmäksi aikaa. Muualla ei synny merkittävää vahinkoa.
On helppoa repiä uutisia huonoon kuntoon menneestä taimikosta ,johon hirviperhe asettuu koko talveksi. Kannattaa kuitenkin muistaa mittasuhteet. Se taimikko ei ole koko Suomi, ei koko maakunta ,ei kylä, ei tila eikä välttämättä koko taimikko ole pilalla. Suurin osa taimikoista säilyy koskemattomana. Tästä johtuen kannattaa istuttaa kutakin puulajia sinne ,missä se menestyy parhaiten. Turha pilata koko alueen uudistaminen valitsemalla maapohjalle sopimaton tai huonosti sopiva puulaji. Hirvikään ei tuhoa koko taimikkoa , jos sattuu sinne eksymään.
Visalle totean , että ei kai teillä hirvet enää 11 -metristen puiden latvoihin yletä? Antaa niiden kasvaa vielä pari metriä lisää pituutta. Selvisi se Mäntän kupeessa erittäin tiheän hirvikannan alueella kasvanut palstakin huippumittoihin. Siipeensä sai tosin viereinen energiametsä siitäkin edestä. Edellä mainittu oli kasvatettu ilman tukitoimenpiteitä . Jälkimmäinen pääsi tukien”avustuksella”huonoon kuntoon.
Vaikuttaisi kelpo kohteelta ,mutta voi kannattaa kasvattaa pituutta vielä 13 metriin niin ei tarvitse katsella pinossa hukkapätkiä. Näyttää komealta , kun pino koostuu kauttaaltaan 5,5 metrin rangoista. Rungon tilavuuskin kasvaa mukavasti ja järeyteen perustuva kantohinta siinä samalla.
PS. Mielellään tuollaisia kohteita hakkaisi, mutta lisenssit ovat jo vanhentuneet.
Tuo Visan jälkimmäinen esimerkki kertoo, että osaamista löytyy ,mutta se pilataan tavoittelemalla palstalle tukipottia kolmeen kertaan. Hyvin hoidetussa metsässä selvitään kahdella hoitokerralla tukineen eikä tarvitse hoppuilla ensiharvennuksen kanssa latvusten supistuessa liikaa. Enskaan ei kuulukaan saada mitään tukia.
Käytännöt paranevat , kun metka loppuu ja puusta aletaan maksaa yleisesti hakkuussa toteutuneen järeyden perusteella. Tavoite selkiytyy ,kun on tuotettava mahdollisimman kookasta puutavaraa ja mahdollisimman nopeasti ja pienillä kustannuksilla.
Taimikonhoitoviiveet lisäävät kustannuksia 10% vuodessa. Hoitotöistä aiheutuneita kuluja ja työtä ei voi enää siirtää pois maanomistajan vastuulta.
Kun energiapuun käytöstä vähitellen luovutaan , on vähennyksen kohteena ensisijaisesti kallis ja käytettävyydeltään rankapuuta heikompi pieniläpimittainen kokopuu. Koneelliset nuoren metsän kunnostukset tulevat olemaan katoavaa kansanperinnettä. Pieniläpimittainen kokopuu korvataan järeämmällä karsitulla rangalla, jota saadaan vähemmällä vaivalla ja kustannustehokkaammin monen puulajin harvennuskohteilta . Pienet yksittäiset eri puulajeista koostuvat erät kootaan yhdeksi energiapuutavaralajiksi. Erikseen pieniä eriä ei kannata jaella usealle tuotantolaitokselle .Korjuu kannattaa ,kun puu on järeämpää ja hehtaarikertymää riittävästi.
Sellaisille pienmetsänomistajille saattaa tulla suru puseroon ,jotka ovat kuvitelleet , että nuori metsä kunnostetaan tulevaisuudessakin koneellisesti ja siitä vielä jopa saisi tuloja. Kun tuote ei mene aikanaan kaupaksi on varmasti tylsää seurata puiden latvusten liiallista supistumista ja metsäomaisuuden kuihtumista. Koneet askaroivat niiden metsissä ,jotka ovat pitäneet omaisuudestaan huolta silloin ,kun on ollut tarvetta.
