Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Henkilökohtaisesti osallistumalla on mahdollista poistaa täsmäiskulla omille tiluksille pesiytymään pyrkivät hirvet ja vaikuttaa tavoitteiden asetteluun ja siihen miten tavoitteeseen päästään.
Lupien käyttöaste on keskimäärin 80% , joten värkeissä on varaa puristaa kantaa alaspäin ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Asia on täysin paikallisissa käsissä. Puhumalla tai kirjoittelemalla hirvet eivät vähene.
Täälläkin on uroksia ammuttu jo vuosia hieman vähemmän ,kun naaraita huolimatta siitä ,että kaikki eivät suosituksista piitta. Hirvikanta onkin ollut paremmin hallinnassa ,kun on pääosin toteutettu suosituksia. Hirvikannan rakenteen korjaamiseksi ei edellisestä johtuen ole ollut tarpeen antaa kannan kasvaa ja pieniinkin muutoksiin on voitu reagoida riittävän ajoissa.
Voihan toki ihmetellä asioita tieltä käsin ,mutta kokemusta ja tietoa toisen omaisuuden historiasta ja käsittelytavoista on yksityisen mo:n/Visa haasteellista saada. Tämä eläköitynyt motokuski on seurannut aitiopaikalta kyseisiä asioita 35 vuoden ajan ja lukenut myös ensimmäisenä kaikkien käsittelyssä olleiden kohteiden mittaustodistukset. Silloin erotellaan jyvät akanoista ja nähdään , millä menetelmällä on onnistuttu ja millä ei . Asiansa osaavat metsänomistajat saavat jopa parempia tuloksia ,kun yhtiöt ,mutta keskiverto mo on tuloksissa pitkällä takamatkalla yhtiöihin nähden. Tämä takamatkalta johtuu lähes täysin tekemättömyydestä ja joidenkin kohdalla tukien saaminen on tärkeämpää ,kun se kuinka huonoon kuntoon metsä päästetään tukien saamiseksi. Tällä ryhmällä on myös haasteita saada hirvet pysymään loitolla tiluksiltaan. Yhtiöiden mailta ei löydy lukijoiden kuvissa esillä olevia ”riukuuntuneita kuusia” eikä ”hömötiaismetsiä”. Puuta löytyy vähintään kolmannes keskiverto yksityisen palstan hakkuusaavutuksia enemmän jo ensiharvennuksessa.
Hirviä ei pidetä metsissä metsästystä varten , vaan ne lisääntyvät niin voimakkaasti nykyisin ,että kantaa on hankala pitää kurissa. Haasteet lisääntyvät tässä suhteessa koko ajan. Marisijat voisivat vallan hyvin ryhtyä itse metsästämään ,jotta saisivat mieleisen tuloksen. Minäkin hankin aikanaan jopa koiran ,jotta saisin hirviä vähemmäksi. Silloin niitä ihan oikeasti oli vähän joka puskassa. Lisäksi pyrin kaikin keinoin lisäämään yhteistyötä asian edistämiseksi. Koiranohjaajana sain lisäksi hieman etuoikeuksia metsästää varsinaisen jahdin ulkopuolelle seuran mailla ja omalla pellolla hirven vasa oli käytännössä vainaa aina ,kun sen satuin metsästysaikaan havaitsemaan. Tehkää perässä älkääkä narisko! Koiriakin on tällä hetkellä varmasti tarjolla halukkaille. Jos ei itse löydä ,voin antaa vinkin.
Ei kuole hirvet nälkään. Raivauskannoista kohoavaa jatkuvasti uutta vesakkoa ja kookkaammaksi ehtineiden männyn taimien sivuoksia ja hakkuutähteitä riittää syötäväksi. Lisäksi puolet taimikoista näyttää säilyvän tähänastisten kokemusten perusteella joko osittain tai kokonaan hoitamattomina , vaikka mitä tekisi. Tärkeintä on kuitenkin pitää taimikot kriittisimmässä vaiheessa puhtaana ylimääräisistä houkuttimista. Ja kuten aiemmin totesin , vuodenkin viive hoitotöistä voi altistaa vahingoille. Tämän olen todennut omin silmin , kun kaksi hieman eri-ikäistä vierekkäin kasvavaa taimikkoa on raivattu samaan aikaan. Nuoremmassa taimikossa ei näkynyt merkkiäkään hirvien vierailuista. Hirvet olivat asuneet viereisessä taimikossa , jossa lehtipuut olivat hiipimässä etukasvuisiksi. Ikäeroa kuvioilla oli pari vuotta.
Monesti kuulee valitettavan ,että hoidetutkin taimikot kelpaavat. Se voi pitää paikkansa ,mutta lähtötilanteessa raivaus on yleensä myöhästynyt ja vahinkoja alkanut syntyä jo ennen raivausta. Hirvet luonnollisesti palaavat vielä raivauksenkin jälkeenkin maistelemaan jo ennen raivausta hyviksi toteamiaan taimia.
Meillä yhteyshenkilö/jahtivouti kirjaa ilmoitukseen koko porukan yhdessä tekemän arvion mukaisen lukeman ,joka perustuu seurannan tuloksiin. Sitä lukua ei kukaan muuttele ominpäin.
Visalle on jälleen todettava ,että tukea ei tarvita maksaa kolmeen kertaan samalle kuviolle ,jos kaksi ensimmäistä raivauskertaa on toteutettu ajallaan. Yhtiön metsissä ei käytetä taimikoiden hoitoon tukia , ei korjata huonon hoidon takia energiapuuta eikä kärsitä merkittäviä hirvivahinkoja. Nämä siksi ,että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Ja kuten olemme tiedotusvälineistä lukeneet, hirvituhoalueita tarkastaneet ovat todenneet ,että palstoilla on liikaa lehtipuuvesakkoa. Tämä tarkoittaa moniongelmaista kohdetta ,jonka syntymisen juurisyy on hoitamattomuus. Raivaamattomuudella on todistetusti vaikutusta tuhoihin. Harvemmin syntyy vahinkoja ,kun taimikko on raivattu kunnolla.
Visakin kärsii vahinkoja siksi ,että venyttää toimenpiteitään ja tekee ne varovasti saadakseen kuviolle hoitotuet kolmeen kertaan. Hirvi tykkää ,kun raivaus on vuodenkin myöhässä.
Jos jollakin kylällä tai jossakin maakunnassa hirvi koetaan ongelmaksi, ovat ratkaisun avaimet paikallisilla ihmisillä. Meikäläisen käveleminen kyseisissä paikoissa ei niitä ratkaise. Säännöt on kaikille samat. Niiden avulla pulmat on hoidettavissa joka paikassa ,jos tahtoa ja suorituskykyä löytyy. Ongelmat eivät korjaudu sillä ,että niitä yritetään sysätä sinnekin, missä niitä ei ole . Tukea tuskin löytyy ,jos ongelmaa ei tunnisteta omaksi. Kannattaa suunnata ja keskittää paukut oikeaan kohteeseen.
Makarov voisi kertoa ,millä taholla oli riittävästi ”natsoja” muuttaa metsästyksenjohtajan tai seuran yhteyshenkilön omariistaan ilmoittaman jäävän kannan määrää? Muutaman kerran olen ko. ilmoituksen näytellyt eikä niitä lukemia ulkopuoliset muuttele.
”Luonnonvaratieto/ hirvikannan kehitys kauden aikana”
Sieltä löytyvät kaatotavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen hirvitalousalueittain useiden vuosien ajalta yhdessä kuvassa. Taulukosta voi päätellä , miten eri vuosina on onnistuttu ja montako hirveä tuhatta hehtaaria kohti on metsästetty ja paljonko on arvioitu jäävä kanta.
