Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
🤫 NC
Lapin esityksessä ei ole järjen häivää. Tilavuuteen perustuvalla runkohinnoittelulla päästään parempaan loppulokseen. Kannattaa keskittyä järeyden nopeuttamiseen. Laatua kertyy siinä sivussa. Päästään myös pikkuhiljaa eroon ”riukumetsätaloudesta” joka on jarruttanut osaltaan laatupuun kasvua.
Kun siirtyvät käyttämään runkohinnoottelua yleisesti, ollaan kaikki samalla viivalla. Kilpailu pitää huolen lopusta. Hyvästä leimikosta maksetaan enemmän ja huonosta vähemmän.
Tuntuu surkuhupaisalta sekin ,että runkohinnoittelu koetaan jossakin liian haastavana , vaikka on arvioitava pelkä puuston keskijäreys. Sama taho väittää kuitenkin hallitsevansa myös katkontaan liittyvät monet muut elementit. Kuten on todettu, huonolla menestyksellä. Kannattaakin tehdä vain sitä ,mihin resurssit riittävät ja keskittyä puiden keskitilavuuden arviointiin ja leimikon tuottamiin kuutioihin.
PS. Kerrotaanko maidontuottajalle , paljonko raaka-aineesta päätyy kuorituksi maidoksi tai arvokkaaksi juustoksi ja määritellään ”läpinäkyvästi” raaka-aineen hinta kullekin sen perusteella? Ei kerrota eikä eritellä. Käytännössä kysyntä määrää ,mitä tehdään. Sama mekanismi toimii puun kohdalla. Miksi tehdä yksinkertaisista asioista tarpeettoman monimutkaisia. Se lisää vain kustannuksia. Tavaralajien erittely on vain työkalu tavaralajien kaupassa yritysten kesken. Kauppaa käyneet yritykset tuskin kyselevät miten isosta kaupasta puut ovat peräisin saati sitä ,paljonko niistä on maksettu.
Tuo runsaan kaadetun biomassan tuoma ”hyöty” ei välttämättä tarkoita sitä , että se toimii ravintolisänä. Hyöty koituu siitä ,että maaperässä olevat ravinteet tulevat paremmin käyttöön kasvatettavien taimien hyväksi, kun kilpaileva kasvusto on poistettu. Kasvua ei kannata jarruttaa jättämällä raivauksia myöhempään ajankohtaan.
Raivauksen voi toteuttaa tiheämmälläkin aikataululla. Tuolloin ei tarvitse riehua paksujen runkojen kanssa. Kymmenen vuoden sisällä istutuksesta molemmat raivaukset on parempi vaihtoehto. Saadaan kasvatettaville puille tilaa kehittyä myös juuristonsa osalta ja kuusivoittoisissa raivauksissa mahdollisimman vähän tartuntapintaa maannousemalle raivauskantojen läpimitan ollessa pienempi.
Jk-uskovaisten toivelista hupenee jo taimettumista odotellessa ja kato jatkuu tulikaatojen astuessa mukaan kuvioihin. Tuulikaadot ovatkin sitten erinomainen lisääntymisalusta kirjanpainajille ,jotka tekevät tukkipuista vähäarvoista energiapuuta. Kyseisen kehityksen varmistaa usein toistuvat hakkuut 10-15 vuoden välein ja korjuuvauriot niiden yhteydessä.
Perko voi vastata ,mikä on tuottoprosentti edellä mainitussa tapauksessa.
