Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Olikohan kyse siitä ,että myrskymetsään oli pakko tehdä aukko eikä jatkaa jk:ta vai myrskypuiden odotettua alemmasta tukki %:sta? ”Pärepuiden” kohdalla ei välttämättä ole lähelläkään sitä ,mitä metsäsuunnitelmassa seisoo.
Ei käy kateeksi ostotoimihenkilöitä ,kun jk-aatteeseen hurahtaneet pyrkivät puukaupoille katteettomien odotustensa kanssa. Kun odotukset lässähtävät , ollaan yhtiön kimpussa välittömästi. Vanhat ja viisaat ostotoimihenkilöt onneksi osaavat lajitella epämääräiset asiakkaat ei-toivotuiksi ja vaihtaa kulkureitti toiselle puolelle katua , kun tämä haastava asiakas sattuu tulemaan vastaan. Tästä johtuu Perkon kauna ”nauhoittajia” kohtaan. Kun jättää kaupat tekemättä ei tarvitse kuunnella ulinoita jälkikäteen.
Ja höpö höpö!
Puuta ostetaan sieltä ,mistä halvemmalla saadaan. Jatkuvaa kasvattajaa se varmasti korpeaa ,kun tuottaa tavaraa, joka ei suurten hankintakustannuksien vuoksi kelpaa asiakkaalle eikä ole käytettävissä silloin ,kun tarvitaan. Jk-metsä vastaa käytännössä rautakaupan ”miljoonalaatikon ” sisältöä ,jota käydään penkomassa vasta äärimmäisessä hädässä ,kun jotain harvinaista jo käytöstä poistettua nippeliä ei hyllystä löydy. Nippelistä maksetaan sitten käytännössä romuraudan hinta. Jk- puulla on sama kohtalo.
Perkonkaan ei toisaalta pitäisi arvostella yritysten toimintatapoja ,joiden palveluksia hän ei käytä. Eikös jk tuota vain tukkia. Kuitu on tuntematon käsite.
Palstan kirjoituksissa on joskus valitettu tukien välin olevan liian pitkä. Risukko kasvaa nykyään nopeammin haitallisiin mittoihin. Tämän vuoksi onkin järkevää seurata vain kasvua eikä sitä ,milloin kuvio on tukikelpoinen. Tuet ovat muutenkin jo liipaisimella, joten on syytä alkaa valmistautua henkisesti ja fyysisesti siihen ,että niitä ei jaeta. Ei varsinkaan osaksi kantorahaa kaupallisen toiminnan yhteydessä. Homma kannattaa ilman tukiakin ,kun toimenpiteet tehdään kasvatettavan puuston ehdoilla ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.
Sieltähän se taas tuli! Odotellaan riittävän kauan , että työhön saadaan varmasti tukea. Työmäärän lisääntymisestä veisataan viis. Jotkut siirtävät raivausta jopa niin pitkälle ,että saadaan maksimaaliset tuet ja teetettyä työ muilla. Rästejä kasvatetaan aivan tietoisesti ja työmäärää moninkertaisesti. Sekään ei tunnu haittaavan ,jos istutetuista taimista tuhoutuu 90% etukasvuisen risukon alle. Pääasia tuntuu olevan tukien maksimointi. Ei puuston hyvinvointi. Fokus on hämärtynyt pahemman kerran. Päätavoite pitäisi kuitenkin olla taata taimille esteetön kehitys mahdollisimman pienellä työpanoksella.
Toistetaan vielä kerran ,että työmäärä kasvaa operaation viivästyessä vähintään 10% vuodessa ja kasvaa korkoa korolle. Lisämausteena seuraavat hyvin nopeasti puuston laadulliset ja määrälliset tappiot.
Ei kylmiltään eikä ihan hehtaaria päivässä ,mutta työ tulee todennäköisemmin tehtyä verrattuna siihen ,että edessä on viikon työpanosta vaativa ryteikkö.
Tulee mieleen, että jos pienikin osa siitä energiasta ja ajasta ,mitä punttisaleilla käytetään rautojen siirtelyyn , uhrattaisiin taimikoiden kunnossapitoon , olisivat metsämme huippukunnossa. Sama koskee muutakin liikuntaa. Esim. sähköpyörän korvaaminen ”luomulla” saisi rahat riittämään raivuriin tai jopa useampaan ja vaihtelun vuoksi tehty raivausurakka toisi keholle monipuolisempaa liikuntaa pyöräilyn tai muun liikunnan lisäksi.
