Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset
-
Jos kuuluu seuraan, metsästää seuran alueella seuran määrittelemin ehdoin, seuraavana päivänä omalla vuokraamattomalla tilallallaan (jos sattuu olemaan) metsästää omin päin, ei siitä ihminen sen villimmäksi muutu.
Ei lupien myöntämiseen liity mitään käyttövelvoitetta.
Miksi seuraan kuulumalla välttyisi kantaan liittyviltä tavoitteilta?
Lupaharkinnasta tai pinta-alavaatimuksesta luopuminen ei vaikuta seuratoimintaan mitenkään kuten ei myöskään muuhun lainsäädäntöön, kuten metsästäjätutkinnon suorittamiseen tai aseen hallussapidon luvallisuuteen tai metsästysoikeuden haltijuuteen.Keitä ne ovat ne villit puoskaroijat?
Mitä etelämmäksi mennään, sitä pirstaleisemmaksi maanomistus menee ja sitä aukkoisemmaksi (yleinen metsästysvastaisuus) alueet jäävät. Maanviljelystilalliset (200-500 ha peltoa) eivät välttämättä vuokraile metsästysoikeuttansa jos metsät ovat peltojen keskellä 2- 10 ha saarekkeina. Se kannattaa ottaa huomioon myös siellä Multian korvessa. 500 ha yhtenäistä aluetta ei ole isossa osassa Suomea mikään itsestään selvyys. Kuten jo edelläkin kävi ilmi, merkittävä osa vhp:sta ammutaan peltoalueilta iltahämärissä tornista kyttäämällä. Siihen ei tarvita 500 ha.
Kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot menee millon vaan. Jos ei ehdi tälle kesälle, niin hakkaavat ensi kesänä. Se ei ole sun murhe, koska ostajalla on aikaa tehdä hakkuu useampi vuosi, maksu pääosin sitten kun hakkuu on tehty. Hinta lyödään lukkoon tämän hetkisillä hinnoilla. Talvikorjuukelpoiset menee toki siinä samalla, hakkaavat ne sitten talvella, joko ensi- tai seuraavana. Erikseen kaupittelemalla voi saada kesäkorjuuseen vähän paremman hinnan.
Eiköhän laiteta villisialle, supikoiralle ja villiminkille lupaharkinta ja pinta-alavaatimus niin saadaan aikaiseksi kannanhoidollinen metsästys ja kanta laskuun.
Hyvin on Anttoonin seudulla lintuja. Otappa kuva ja laita näkösälle.
Mieluummin niin että motokouraan istutusautomaatti, niin ei näre ehdi maahan rojahtaa kun on jo taimi kasvamassa.
No jos nyt kuitenkin meinaat käsin telata niin reilu 40 m köysi tai kaksi lavojen päälle, toinen pää siirtosuunnan päähän kiinni, pölli kerrallaan köyden päälle ja vapaasta päästä vetelemään. Toivottavasti ei ole ylämäki. Ei niitä millään saksilla saa pyöritettyä, kangellakin vähän siinä ja tässä. Kuormalavat voi korvata myös pituussuuntaisilla alus puilla. Jos on kaveri vetämään siitä mahdollisesta toisesta köydestä myös niin aina parempi, pysyy pöllit suoremmassa.
En nää tässä mitään sen kummenpaa etiikkaa. Elukka pidetään riistalajina jolla on metsästysaika. Se että se on nyt esityksessä nimetty vieraslajiksi on lakiteknisesti väärä, vaikka asiana totta.
Kaurishommat jää väkisinkin sinne joulukuun puolelle. Ikävästi se vaan on niin että kun on koko syksyn viikonloput resunnut risukoissa ja lahtivajalla, ei oikein jaksa enää innostaa. Kaurista ei pidetä kovinkaan kummoisena saaliina, makua vieroksutaan ja työläs käsitellä saantoon nähden, ainakin jos hirveen vertaa.
Itse seurailen tilannetta kahdella suunnalla, Tampereen seudulla ja sata kilometriä Keski-Suomen suuntaan. Olot täysin poikkeavat: Pirkanmaalla voi milloin tahansa mennä hetki pellon reunoja kiertelemään ja varmasti näkee vähintään kahden yksilön porukoita, ihan keskellä päivää. Useimmiten 3-4. Ei tarvitse iltahämärissä könytä. Keski- Suomessa ei vielä tilanne ole näin paha. Tuntuu että noilla Pirkanmaan tiheyksillä ei enää viitsisi kaikkia alkaa nylkemään, siis jos olisi pelkästään metsästysaika.
Keski-Suomessa meillä on kahden seuran taktiikka, toinen on keskittynyt hirvieläimiin ja toinen pienriistaan. Alueet ja jäsenet osittain päällekkäin. Lienee selvää että kun koko syksy menee hirvihommassa, ei vhp jahtiin enää into oikein riitä. Lupaharkinnasta ja pinta-alavaatimuksesta luopuminen lisäisi jahtihenkilöt kaksinkertaisiksi ja pidentäisi aikaakin merkittävästi. Edellyttäen tietysti että raskisivat luopua siltä osin metsästysoikeudestaan.