Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 180)
  • Sulli

    Ikiliikkuja on sitten vihdoin keksitty. Vai oliko tarkoitus että välillä on piuhan päässä olevan akku tyhjä ja välillä taas täysi. Jännät paikat kun on lähdössä että mitenkäs tänään.

    Sulli

    Järjestä lähimmän offroad kerhon kanssa koko viikonlopun kestävä ajotapahtuma.

    Sulli

    Lampurin tarkoitus on varmaankin kasvattaa lampaita eikä koiria. Vähän sama kun sanoisi lypsykarjatilalliselle että ota pari hevosta joukkoon niin tulee paremmin maitoa.

    Sulli

    Taitaa syntyä kauppoja vielä sen verran vähän että niistä ei saa luotettavaa tilastoa. Parempi niin, ettei tule tehtyä tyhmyyksiä eikä saa vattahaavaa.

    Sulli

    Tuotanoin, suihkutustekniikan ja kaasuttimen oleellisin ero on siinä että kaasuttimen kurkkuun muodostuva alipaine vetää bensiininin imuilman sekaan, kun taas polttoaineen suihkutus tapahtuu erillisen pumpun paineella. Suuttimen tehtävä kaasuttimessa on säätää bensiinin määrä suhteessa kurkussa virtaavaan ilmaan. Suhde pysyy jotakuinkin samana, jos suutin on ruuvaamalla säädettävä. Suihkutustekniikassa (esim epäsuorassa yksipistesuihkutuksessa= suihkutus läppäkoteloon) suuttimelle annettavaa painetta voidaan säätää ohjausyksikön avulla tai yleisimmin kait pitää vakiona.

    Pumppukalvon tehtävä on aiheuttaa imu jolla bensiini nousee tankista kaasuttimelle. Säätökalvon tehtävä on pitää kammio täynnä bensiiniä säätämänsä neulaventtiilin avulla. Säätökalvo ei siis missään tapauksessa saa (eikä kai voikaan) aiheuttaa painetta. Kammiosta bensiini imeytyy em kurkun alipaineen avulla imuilmaan jolloin säätökalvo päästää kammioon vastaavan määrän bensiiniä neulaventtiilin kautta.

    Sähkösäätöiset suuttimet ilmeisesti muuttavat aktiivisesti bensiini-ilmasuhdetta, eli ikäänkuin ruuvimeisseli olisi kokoajan suuttimella.

    Suorasuihkutus on sitten ihan eri juttu.

    Sulli

    No sitten niitä leviteltiin pitkin pitäjää vanhoihin savenotto- ja hiekkakuoppiin sekä kunnan maankaatopaikalle. Kytö olisi ollut puolen kilometrin päässä. Nykyään tosin lupabyrokratia ihan eri luokkaa, lienee helpompaa ajattaa valmiiksi luvitettuun paikkaan vaikka matkaa olis 40-50 km suuntaansa. Pitkät on ajomatkat mutta jaksaahan veronmaksaja maksaa.

    Valtion hankkeissa läjitysalueet metsitetään (taimet ja istutustyö) hankkeen kustannuksella.

    Sulli

    Joku vuosi takaperin etsiskelin siltapaikan ylijäämämaille, jokunen tuhat kuutiota, paikkaa. Lähellä olikin parin hehtaarin kytöheitto vedenvaivaaman (maastossa ei minkäänlaista kaltevuutta minnekään päin) rämesuon ympäröimänä jossa kasvoi parimetristä pajukkoa sarkaojissa (vettä täynnä) ja jokunen hieskoivu. Viljelty ei ollut ehkä kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta ei ollut metsitettykään. Soittelin maanomistajalle että josko ajetaan metri-puolitoista silttistä kivenäismaata sinne kydölle ja laitetaan männyn tai kuusen taimet eikä maksa mitään? Ukko riemastui että ei sinne mitään ajeta siellä on hyvä koivikko.

    Makuja on monenlaisia.

    Sulli

    Liettuan poikia ei juuristovauriot huoleta:

    Sulli

    Sitä tässä olin alunperin hakemassa että jääkö korjuupalvelua käytettäessä myyjältä raha saamatta vai maksaako MHY jokatapauksessa jonkun ”takuuhinnan” vaikka kalikat jää tien varteen. Omilla sivuillaan väittävät etteivät osta omaksi. Toisaalta sitten minkä firman rahoitusasema sitä pitemmän päälle kestää jos täydellä hinnalla ostettu puu jää laanille lahoamaan?

    Sulli

    Jahas, no entäs jos kyseessä on korjuupalvelun puu?
    <h3>”Pyydä metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelulta tarjous puukauppaasi</h3>
    Metsänhoitoyhdistykset haluavat tarjota jäsenilleen vaihtoehdon pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Metsänhoitoyhdistys ei osta puita itselleen vaan välittää puut ostajalle. ”

    https://www.mhy.fi/puukauppa/puunkorjuupalvelu

    Muokkasin otsikkoa.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 180)