Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on yhtä tyhmä vinssi kuin käyttäjätkin, se ei tiedä onko vaijerin päässä Jätkän kainalosta vahingossa pudonnut 300 kg tukki vai kahden kuution kokorunko, se vaan vetää aina enintään samalla voimalla.
Tarttuuhan se puu lumeen kiinni, mutta me tyhmät on kuljeteltu puukankea mukana jolla samalla kun laittaa vaijerin kiinni niin vähä nyppäsee. Eikä ole osattu pysäköidä rattoria juuri koskaan just pöllin suuntaisestikaan. 16 mm vaijerin kanssa kunto kasvaa. 50 metrinen painaa jotakuinkin 55 kg. Sitäpä vedellessä ei palele.
Yksinkertaisinta olisi siirtyä kaikkien kertarysäyksellä kokorunko hinnoitteluun, pienin latvaläpimitta x m. Jäisi tämä iänikuinen köydenveto, miten on katkottu ja tarjouksetkin olisi yhteismitallisia. Millään muulla alalla ei ole vastaavaa sekoilua vaan ostotarjoukset pakotetaan samaan muottiin.
Meleko villiä menoa sielläpäin. Toivottavasti ei tule hankaluuksia jossain vaiheessa. Tai sana leviä kovin laajalle.
Periaatteessahan tuo hakkuu voitaisin tehdä jo etukäteen virtuaalisesti, jolloin olisi jo etukäteen tiedossa montako pölkkyä tulee, minkä mittaista ja kuinka paljon. Tehdäänkö pikkutukkia vai mitä parrua. Teollisuuden sen hetkisen tarpeen mukaan sitten vaan valkataan parhaiten päivän tarpeeseen vastaavat leimikot korjuuseen. Tai tämän tarpeen näkökulmasta tehdään eri hakkuuvaihtoehdot etukäteen ja valkataan sen perusteella leimikko ja hakkuutapa. Kooditiedosto ladataan koneelle ja silvuplee, tilatut pöllit on pinossa.
Automatiikka tulee todella nopeasti. Jo tämän päivän konenäkö tunnistaa niin pienet yksityiskohdat johon ei mikään, ei se kolmaskaan, silmä pysty. Laser, infrapuna, radioaalto, ehkäpä ultraäänellä voi skannata rungot läpi, jolloin pystyy hankimaan runsainmäärin enemmän tietoa kuin nykyään. Maanpinnastakin on jo olemassa 10-30 cm tarkkuudella kolmiulotteinen malli jossa näkyy suuremmat kivet ja ojat. Lasekeilaus varmistaa että rungon sijainti, muoto ja mitat (eli 3d malli) on jo tiedossa ennen kuin se on irroitettu kannosta, jopa ennen kuin kone on edes palstalla. Koneäly pystyy hoitamaan useampaa puomia yhtäaikaa.
Pikkusen tuota on tullut raivuulla kokeiltua. Puuilossa on pitempivartisia 100 mm maalausteloja parilla eurolla. Sellaisilla tällainen persjalkainen ylttää suuremmin kumartelematta telata kannot. Mikään toki ei estä laittamasta puuvartta jatkoksi. Viiden litran ADblue maksaa reilun euron litra, kymppilitran pöntössä euron. Prisman hyllystä elintarvikeväriä. Kolmen litran sangallisen maalipöntön pohjalle loraus ja siinä kastetaan telaa. Ei niin mieltä ylentävää loikkia rankojen seassa mutta juu….
Mutta jos asian suhteuttaa metsäpinta-alaan 1000 ha, niin tuo on 800 euroa / hehtaari.
No onhan se niinkin. Vielä jos on lappilaista kiveliöö ja jänkää parituhatta hehtaaria niin ei tee kuin 400 €/ha. Halpaa kuin mikä.
Eikös ole semmonenkin viisaus että metsänomistajan tärkein hankinta on toimivat patterit taskulaskimeen.
On myöhentämisessä sekin etu että ehtii vähän aikaa linnustaa ja ajattaa jänistä ennenkuin alkaa punatakkisia pyöriä samoilla nurkilla. Loppusyksy on sitten aina yhteensovitusta. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun on ollut jänis tai kettuajo käynnissä jo aamusta ja ykskaks samoihin puskiin ilmaantuu kiväärimiehet koirineen. Siinäpä riittää tapahtumia.