Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset
-
Sähkökattiloilla voi korvata jonkin pakkaspäivän kevytöljylaitoksen käynnistäminen. Esimerkiksi Tampereella Naistenlahti3 biomassavoimala lämpöteho on 160 MW (noin puolet Tampereen tarpeesta) ja sähköteho 50 MW. Lielahteen tehdyt sähkökattilat 1 ja 2 ovat yhteisteholtaan 145 MW, joten niillä ei edes teoriassa voi talvella korvata biomassaa. Lisäksi, tuottamatta jäisi tuo 50 MW sähköä, joka pitäisi jollain muulla tavalla saada tuotettua samanaikaisesti. Kaasuturbiinillako?
Varalla on maakaasuvoimala lämpöteho 144 MW sähköteho 129 MW. Tuon varavoimalan pystyisi hetkeksi korvaamaan, mutta sittenkin pitäisi jostain löytyä 129 MW sähköä (pörssihinta taivaassa), eli homma on +-0
Lielahden kaasuvoimalan lämpöteho 160 MW sähköteho 145 MW.
Toki kesäaikaan voi tehdä lämmintä vettä halvemmalla.
Näillä näkymin silovikki-oligarkkihallinto tulee jatkumaan itänaapurissa. Venäjästä ei tule normaalia valtiota, tuskin meidän elinaikana. Putinin tavoite ei ole tehdä rauhaa vaan ulottaa em hallinto myös Ukrainaan, jäädyttää se tilanne. USA vetäytyy diiliensä kanssa länsieuroopasta ja heikentää NATO:n paperitiikeriksi. Tämän turvin Venäjä julistaa voiton Ukrainasssa ja hallinto on vahvempi kuin koskaan ja laajentaa/siirtää sodan Itämeren alueelle, eteläiselle Itämerelle tukeutuen Kaliningradiin ja pohjoiselle Itämerelle Suomenlahdelle. Suomen kannalta erittäin ikävä mutta melko todennäköinen skenaario. Kauppamerenkulku vaikeutuu -> ulkomaankauppa sakkaa -> suurtyöttömyys… Kiinnittäkää turvavyönne.
Pinnapyörät on huonot kun tuppaa menemään kapuloita rattaisiin.
Näin olen asian ymmärtänyt että leikkaavasta etureunasta käännetään jolloin hammas on perästä lähempänä keskilinjaa, jolloin se ei ahdista sahausraossa.
Liekkö väärin tehty sekin.
Mutta olihan tuossa hankintakaupassa jo kaupat tehty etukäteen ennen hakkuuta. Lähikuljetus ei tosin kuulunut kauppaan. Mahdollisesti kauppa kävi niin kiivaana että piti kesken lähteä toiselle työmaalle.
2000-luvulla on maahan mennyt pelkästään ruotsalaisia kuusia. Alkuun kun ei muuta saanut mutta ovat osoittautuneet oikein hyviksi. Lähtee hyvin, tulee tasalaatuisia taimikoita. Silmään näyttää että kasvavat lyhyempää oksaa, ei mene niin äkkiä tukkoon. Mitä mahtaa tulevina vuosikymmeninä tapahtua kun ruotsalainen hienostoperimä alkaa sekaantua suomalaiseen …
Äänestän Arton tapaa, jota olen itsekin käyttänyt. Koivu mäkipellolle ts. kivennäismaille, ei turpeille eikä savikolle. Loppukesästä heinikko glyfosaatilla ruskeaksi ja keväällä istutus suoraan tasaiseen peltoon isoilla taimilla. Ensimmäisen kesän kasvu on jo niin hyvä että heinäämistä ei toisena kesänä enää tarvitse.
Kyntäminen turhaa ellei peräti vahingollista (taimien kaatuilu palteen painumisen takia, kenties routiminen, rouste)
Joo, polttopuuksi jos ei ole jo valmiiksi tarvitsijaa tiedossa. Joskus voi mennä jonkun toisen hankintakaupan mukana tms. Lautaa ei ainakaan kannata sahuuttaa, se on sen verran halpaa kaupassakin. Paksumpaa lankkua ja piirua jos läpimitat mahdollistaa ja on tosiaan se tarvitsija jo tiedossa.
Puukiipijä ei liene kovin merkittävä kirjanpainajan syöjä ,koska etsii hyönteisiä vain kaarnan rakosista. En tiedä saako lentävää edes kiinni. Pohjantikka sen sijaan näyttää kaivelevan irti olevan kuusen kuoren alta kp toukkia. Myöhäistähän se sitten on sen kuusen osalta. Ei kovin yleinen otus.
GPS on maanmittauksessa alettu käyttämään laajemmassa mitassa 2000 luvun alkupuolella. Sinänsä sillä ei ole väliä, oikeilla mittalaitteilla on saavutettu sama ellei parempi tarkkuus jo vuosikymmeniä sitten.