Etusivu › Keskustelut › Suden jälki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Suden jälki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 310)
1 2 3 … 11 12 13 … 29 30 31
  • Suden jälki 16.9.2013, 21:02

    Eniten ole huolissani 10 000 vuotta koivun kanssa eläneiden eliöiden kasvien suhteen. Synkissä kuusikoissa ei ole valopuiden seuralaisille tilaa. Kantarellien määrä tulee romahtamaan. Toisaalta herkkutattien määrä lisääntyy. On jotenkin outoa, että Suomalaista metsäntuotantoa ohjaa hirvet eikä taloudelliset tekijät.
    Taloudellisesti ajatellen Suomi voisi olla laatukoivun ykkösmaa, jonka ilmasto sopii hyvin ja johon voisi panostaa pitkällä ajanjaksolla.
    Pitkä ajanjakso vaatii ehdottomasti hirvikannan saattamista normaalille 20 000 tasolle. Lisäksi pahimpien hirvituhojen alueilla sallitaan yksilöity talvipyynti.

    Suden jälki 16.9.2013, 20:22

    Jälkeenpäin ennustaminen näyttää olevan monille helpompaa kuin panna itsensä likoon nyt. Etenkin kaikkitietäviä, nimeltä mainitsematta, odottaisin enemmän uskallusta edes leikkimieliseen kisaan. Tässä ei häviä muuta kuin maine ja uskottavuus.

    Suden jälki 9.9.2013, 19:20

    Ei pitäisi olla ei. Entäs jos on. Pitäisikö pudottaa saavillinen kotiloita johonkin kalkkipitoiseen metsään ja katsoa miten ne siellä selviävät.Tulisihan asia sillä testattua. Tai siis saavi putosi vahingossa kalkitun pellon kohdalla maahan peräkärrystä.
    Tai ei sanoa mitään kellekään.
    Metsäautotiet kun eu haluaa vapauttaa yleiselle käytölle, niin voihan tehdä useitakin kokeita ripottelemalla ajaessa kotiloita sinne ja tänneja katsoa mistä löytyy sopiva kohde.

    Suden jälki 12.8.2013, 21:49

    Gla ja Jalkanen ovat hyvin lähellä ajatuksiani. Silti haluan vielä hämmentää kaikkien ajatuksia.
    Eliöillä on monesti havaittavissa eräänlainen elämänketju, joka lähtee jostain ja päättyy johonkin. Entäs jos kirjanpainaja onkin vain jonkin ketjun jatkumo, mikä käyttää jo edellisen hyödyn jatkaaksen sen sitten sitten seuraavalle tasolle. Ihmisen vaillinaisuus huomataan etenkin siitä, ettei se pysty havaitsemaan muuta kuin se näkee.
    Kirjanpainajan näkeminen on syy, vaikka sen tulemiseen vaikuttavat tekijät jäävät pimentoon.

    Suden jälki 12.8.2013, 21:34

    Jälleen Pinsiön vaarilta tuli asiatietoa. Tämän ketjun anti tosin ei uutta tietoa hirveästi tuonut, mutta jotain kuitenkin.
    Minulle ainakin on selvä ettei kaikkia kantoja kannata antaa energiaksi vaan osa kannattaisi jättää kasaan myöhempiä aikoja varten metsän eläjille. Siellä saa asua sitten kuka huvittaa.
    1 kantokasa(10 kantoa) /10 ha voisi olla hyvä lähtökohta.
    Jokainen tietysti punnitsee määrän oman halunsa mukaan.
    Metsän monimuotoisuutta ajatellen se saattaa avata uusia puolia. Toisaalta se myös antaa tuhoeläimille pesäpaikan. Samalla se myös antaa ruokaa niiden luontaisille saalistajille, jolloin ne ovat valmiimpia reagoimaan uusia tulokkaita vastaan.

    Suden jälki 4.8.2013, 19:58

    Haluan avata metsää uudestaan. Tähän asti se on ollut joko luonnonsuojelijoiden paikka, missä eivät ole koskaan käynnetkään.
    Tai metsästäjien paikka, jossa saa ampua kaikkea mikä liikkuu, kunhan ei puhuta. Tai yltiömetsätalouteen, jossa ostetaan heti ja myydään aukot valheellisilla lupauksilla eteenpäin.

    Yritän siis muuttaa koko luonnossa eläjien maailmankuvaa Suomen luonnosta ja etenkin sen, miksi se on sellainen kuin nykyään on.
    Kaikki suurpedot kuuluvat jokaiseen luontoon ja siksi meidän ihmistenkin pitää vaan sopeutua niiden olemassaoloon.
    Karhujen trikiini ja muut tutkimukset voivat avata uusia asioita ymmärtää kuinka eri lajien taudit muuttuvat vuosimiljoonien aikoina.
    Ja miksi pedot pystyivät sen hoitamaan.

    Karhun tekopesä on kyllä Minun ykköshaave.
    Tehdä niin hyviä keinopesiä, sopivalle alueelle, ettei ainakaan pesien etsimiseen mene liian kauan aikaa.

    Luuleeko joku että edes 1 nuori opiskelija kiinnostuisi asiasta ja alkaisi tutkia asiaa.

    Suden jälki 31.7.2013, 15:30

    Pihlajan kukinoissa on selvä 2 vuoden jakso. Se liittynee vain ravintoaineiden tasapainoon. Pihlajan juuristo elää yleensä voimakkaamman männnyn tai kuusen seurassa ja myös koivun.
    Pihlajan on pakko silloin tehdä valintoja:

    1. Mikä on juuristontilanne.
    2. Valotilasto
    3..Bakteeriosasto
    4. Varjokasvit
    5, Onko muilta sienistä informaatioita läheltä kuolevista puista
    6. Toimikkoo pölyttäjät
    7.Valoa kohti sano hilja haahti
    8.Kauniit marjat Sulle tuon, niin sallitko sen että Mulle tuot.
    9.Pillunpunaiset marjat viettävät naisen viereen.
    10. Sitkein puu ja sen dna pitäisi oppia nopeasti.

    Suden jälki 31.7.2013, 15:00

    Välillä tuntuu että tyhmyys tiivistyy juuri Minussa. Vaikka kuinka paasaan miin tämä on kai niin pieni kanava päättäjille.
    Koitetaan kerrata sadannen kerran. vaikka numeroilla:

    1. Eläimistö on sopeutunut jääkauden jälkeen tasaisuuteen.
    2. Mustikka ja puolukka tulevat peittämään maan.
    3. Eläimistö tulee ja kettu sen mukana.
    4. Hirvieläimet tulevat ruuan perään,
    5. Sudet ja karhut tulevat pitämään kannan terveenä ja kurissa.
    6 Hirvikanta nousee ja liikenteessä kuolee 10 vuoden aikana yli 100 ihmistä.
    7. Yhteiskunta ei halua vä’hentää hirviä
    8. Päättävät rakentaa aitoja
    9. Maksaa satoja miljoonia.
    10. ?

    Muutos tapahtuu vain kansalaisten tahdosta.

    Suden jälki 31.7.2013, 14:37

    Kannustusta sain kesällä nähdessäni kettuemon ja 5 poikasta mökkitiellämme. Pysäytin auton ja seurasin upeata näytelmää.
    Poikaset painivat niin etten pystynyt laskemaan niitä. Kettuemo silmäili autoa ja poikasia vuorotellen ja ei kai kokenut kumpiakaan uhkaksi. Ihanaa elämää.

    Suden jälki 31.7.2013, 14:22

    Ahneus ja muista luonnonkäyttäjistä piittaamaton ylimielisyys johti tähän hirvikannan TAHALLISEEN kasvatukseen. Hirvikanta oli 1940 luvulla vain 100 kpl ja ymmärrettävästi sitä haluttiin nostaa.
    2004 hirvikanta oli 220 000 ja silloin nousi viimeistään kuuppa päähän. Metsänkasvatus oli mahdotonta paitsi kuusella.
    Männyn maille istutetaan edelleen kuusta, koska hirvitiheydestä ei ole varmuutta. Suomi menettää ehkä koko kuusisukupolvensa, jos kirjanpainaja huomaa tämän huonostivoivien kuusikoiden tilan.
    Ja varmasti huomaa.

    10 000 – 20 000 hirveä riittää meille.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 310)
1 2 3 … 11 12 13 … 29 30 31