Käyttäjän Stilhi kirjoittamat vastaukset
-
Vanha sanonta: yksi iso koivu kunnassa riittää siementämään koivikon alulle.
Koivunsiemen syksyllä lentää esimerkiksi muokkausjäljen päälle se keväällä itää kevätkosteudella hyvin. Jos tulee pitkä kuiva-aika juhannuksen edellä, niin siemenen vararavinto onkin jo loppunut, jolloin hyvin hento lyhyt juurinen taimi kuolee. Havupuiden taimet selviää paremmin tästä.
Jos siemen sattuu lentämään kunttaseen varvikkoon jossa on varjoisaa ja vielä vähän kosteutta antamaa rahkasammalta, silloin koivuntainta on yleensä liiaksikin.
Kantellista tehdää esimerkiksi ikkunanpokia. Tässä sahaustavassa kovat talvipuunsyyt tulevat kappaleen pintaa kohden viistottain tiheästi, jolloin pinta kestää säiden rasitusta.Tavallisesti sahatessa syiden halkaistua pintaa tulee leveästi näkyville jolloin pehmeää kesäsyytä on leveästi pinnassa.
Tukki josta voi kantellia sahata.Tukin tyvellä, sydänmmestä 2-4 sm säteenmitalla pitää olla vuosilustojen paksuus 1-3 mm. Tällöin tyvitukki ainakin on oksaton, yleensä seuraavakin tukki voi olla oksaton pinnasta, mutta siinä on yleensä jo oksat lähellä pintaa. Tälläisessä puussa oksat ovat olleet hentoja nuorena.
Tällaista tukkia löytyy kuivan ja kuivahkon kankaan männiköistä, jotka ovat nuorena kasvaneet tiheässä, jos vielä on ollut kuusi ja lehtipuu sekoitusta.
Olen jakanut ensiksi merkkikepit heinikon sekaan ja sitten ruiskuttanut glyfosaatilla, näin näkyy tuleva istutuspaikka varmasti. Istuttaessa olen painanut merkkikepin pohjoisen puolelle pystöön, noin 20 sm taimesta. Taimi löytyy tarvittaessa.
Tuttuja ovat, – 50 luvulla olin juuri jatkoluokilta päässyt kansakoulusta, kun edellisenä keväänä isä oli ostanut kotona talven korteerissa olleelta metsurilta, kun hän lähti kesätöihin muualle, oikein tehtaalla valmistetun puupäisen pokasahan jolla aloitin. Myöhemmin ostin Purmo merkkisen rautakaaren. Hevosella aloittelin isän apuna. Puutavara oli halkoja VR: le kunnille koulujen lämmitykseen ym. Kaivospuita tehtiin lähes suorista mennyistä. Pituus oli 5, 7, 9 jalkaa, joskus jopa 13 jalkasia. Kuusista tehtiin paperipöllejä pituus 1 m ja joskus 4 jalkaa. Neljäjalkaset olivat ikäviä parkata täysipuhtaaksi keväällä lanssilla, kun mahaa vasten ei poikanen tahtonut yltää pystössä kuorimaan. Kaivospuut parkattiin puolipuhtaaksi ja paperipöllit täysi puhtaaksi joihin ei saanut jäädä oksankoloihinkaan kuorta. Vanhemat miehet sanoivat ennen pitäneen poralla poistaa loput. Isompia parruja ei enää täällä veistetty, muuta kuin pientä Egytin parrua.
Meidän lähistöllä kulkee junanrata hyvin kuivia jäkälikkökankaita pitkin joissa on ollut joskus 1920 luvulla junan sytyttämiä metsäpaloja. Sen aikaiset miehet muistelivat minulle että osa näistä alueista kylvettiin hangelle. Kyllä niissä on ja on ollut samallainen metsä kaikissa. Tätä kuivan kankaan paloaluetta ei ehkä voi verrata johonkin toiseen vaikkapa laikutusalueeseen. Paloaluekin on haasteellinen itämisalue ellei satu hyvin sateista alkukesää.
Jos omat metsät sattuvat olemaan hyvin hoidettuja, niin kyllä naapurin saralla näkyy olevan riistatiheiköitä. Sinne on eläinten tarvittaessa helppo siirtyä. Eiväthän nämä ”riistatiheiköt” nykymenolla lopu. Toissa iltana näin suohaukan kiertelevän metsätien lähellä, kun seuraavana aamuna ajoin saman paikan ohi, oli vajaa kymmenen revittyä metsonsulkaa tiellä, lienee metso päässyt karkuun kun raatoa ei löytynyt.
Toiselle puolelle tulee palokoro alaosaan puuta, ainakin isompiin runkoihin. Kun kasvattaa tukin mittoihin niin korojen reunoissa on hiiltä syvällä, joka menee sellunkeittoon pintahakkeen mukana.
Pohjois-Pojanmaalla pieniä merkkejä hallasta metrin korkeudelta alaspäin. Uudet lyhyet kasvaimet ruskeita alavimmilla paikoilla. Uutta kasvua pukkaa vierestä.
Mahla-aika on paras. Kun lyö kirveellä tai isolla vesurilla kuoren läpi ja vetäsee puolen metrin pätkän aina kuorta pois, pinnasta tulee puhdas, ei jää nilaa joka suojaa pintakerroksen kuivumiselta. Kolmen kesän jälkeen voi tehdä klapeiksi tai jättää säästöpuiksi.
Tietääkö kukaan milloin MHY:n Metsäselaimeen tulee mahdollisuus päivittää uusia tietoja ja lisätä valokuvia itse. Joskus oli jossain lehdessä tästä maininta että asiaa kehitetään.