Käyttäjän sivullinen kirjoittamat vastaukset
-
Netistä löytyy kaikenlaisia sivustoja, joita on kiva linkittää näihin kommentteihin. Tässä esimerkiksi NASAn sivu, jossa näyttäisi yllättäen olevan hieman erilaisia lukuja ja käppyröitä, kuin ilmastonmuutokseen yleisesti vähätellen suhtautuvilta jenkeiltä voisi odottaa:
http://climate.nasa.gov/ key_indicators
Joo… kiireessä, kun kirjoittaa, niin tule panovirheitä.
(km2 eikä km3)——
Ei kai tuon Etelämantereen tarvitse kokonaan sulaa. Kovin usein vain puhutaan, että, jos merenpinta nousee muutaman kymmenen senttiä tai korkeintaan metrin, niin sellaisella nousulla ei ole meille täällä Suomessa juurikaan mitään vaikutusta. Maannouseminenkin kumoaa ainakin osan siitä. Jos Etelämantereen jäästä sulaa 5%, niin sen vaikutus on luokkaa 3 metriä.
Ongelma on minusta siinä, että tässä asiassa on unohdettu varovaisuusperiaate. Kukaan ei varmasti tiedä, miten maapallon lämpötila kehittyy, mutta ”koskisiko kukaan sähköasennuksia tekevä avoimeen johtoon tietämättä, onko johtimessa virta vai ei”.
Jääkausista pitää muistaa, että viimeisimmänkin aikana ihmisiä oli hyvin vähän verrattuna nykyaikaan. Miljoona tai kaksi ihmistä sopi tuolloinkin aika hyvin maapallolle, vaikka pohjoiset alueet olisivat olleet umpijäässä ja vaikka heidän elossapysymisensä perustui keräilyyn ja metsästykseen.
Jos ilmasto lämpenee niin paljon, että isot jäätiköt (Grönlanti ja Etelämanner) alkavat sulaa, niin vedenpinta nousee enemmän kuin metrin. Grönlannin jäätikön tilavuuden on arvioitu olevan noin 2,8 miljoonaa kuutiokilometriä ja Etelämantereen noin 30 miljoonaa kuutio-km. Merien pinta-ala on noin 381 miljoonaan kuutio-km ja koko maapallon pinta-ala on noin 510 miljoonaa kuutio-km. Jos koko Grönlannin jäätikkö sulaisi, niin meren pinta nousisi noin 5-7 metriä. Etelämantereen jäätikön sulaminen nostaisi pintaa 60-70 metriä (nämä vaihtelut riippuen mm. siitä kuinka kauas nyt kuivalle maalle vesi etenisi).
Koska merien rannikoilla elää paljon ihmisiä, niin muutaman metrinkin meren pinnannousu olisi suuri ympäristö- ja taloudellinen katastrofi. Siinä ei Suomessa muutaman uuden puulajin selvityminen ole juuri mitään.
Vaikka metaani säilyy ilmakehässä arvioiden mukaan noin 10 vuotta niin, jos nyt jäässä olevat pohjoisen pallonpuoliskon alueet sulavat, niin sieltä vapautuu runsaasti metaania, joka on 25 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Epäilen, että sulaneen maan kasvillsuuden hiilidioksidin sitomiskyky on vähemmän kuin metaanin vaikutus.
Riippumatta siitä, kuinka maapallon lämpötila muuttuu ja onko se kokonaan tai osittain ihmisen aiheuttamaa, niin kovin suuret muutokset suuntaan tai toiseen hyvin lyhyellä aikavälillä (alle 300 vuotta) eivät ole toivottavia.