Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa ei vissiin viilatehdasta ole enää ollut aikoihin. Olivat kuuluisia liukkaudestaan.
Tässäpä taas tutkimus, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Metsätalouden kannalta herää kysymys puun tilan tarpeesta. Laajajuurinen tarvitsee kahden pienempijuurisen tilan? Ja myös syy seuraus suhde. Onko toisella kuusentaimella paremmat geenit tai kasvuolot muuten ja se pyrkii väkivalloin äkkiä varaamaan itselleen kasvutilaa. Lahokysymys? Laajajuurinen kerää lahon itseensä laajemmalta alueelta. Näin ajattelisin. Juuristohan on aktiivisimmillaan kauempana rungosta. Jääkö laajajuurisen oksiston alle tavallaan laajempi kuollut vyöhyke ja olisi siksi kannattavampaa kasvattaa samalla alalla kaksi kapeampijuurista? Muut geneettiset erot puissa? Muut ominaisuudet? Oksan paksuus jne. jne. Laajajuuristen siemenistä syntyneiden menestyminen aluskasvoksena. Joku merkityshän sillä on, että luonto ja evoluutio on säästänyt sekä laaja, että kapeajuuriset, eikä toinen ole kokonaan syrjäyttänyt toista tyyppiä. Kumpikaan ei siis voi olla luonnon olosuhteissa kilpailussa ylivertainen.
Suosittelen vierailua pohjoiseen mh:n harvennuksille ja kommentoimaan sitten. Välillä saa miettiä onko jätetyt puut vain siemenpuita vai mistä on kyse.
110 dolmari tosiaan mökkisaha. 115 ihan hyvä peli. Muutama löytyy tuolta liiterin perimmästä loukosta viistonnisten pakujen vierestä. Joskus projektiksi säästetty mikäli intoa löytyy. Tilhit on kaksataseen asti pysyny puun oksalla.
Eihän uusi teräketju tehtaan jäljiltä aivan priima terävä ole. Viilaa tarvii.
Teroituskoneita ja viilanohjaimia ei tarvi kun opettelee. Atomitiedettä se ei ole. Jos näkö on kunnossa, niin senhän näkee miten viila puree ja että terävää tulee. Koneella nyt koskaan saa hyvää. Sehän on muutaman minuutin homma mettässä. Mikä tässä on onkelma. Tylsä on tyhmän ase, on vanha sanonta.
Puupelloista en niin tiedä, mutta Suomessa on liikaa hirvenlihan himoisia metsästäjiä.
Mikäs Dolmari oli? Lähteekö vielä lämpimänäkin käyntiin? Dolmareissa tahtoo olla sitä.
Kun arvosuhteet ovat tuollaiset, niin on suorastaan huutava vääryys, että kaikki tukit myydään samalla hinnalla. Metsänomistajan pitäisi saada tilinsä tukeista sen mukaan, millaista sahatavaraa niistä sahalla tulee. Laatuluokkien mukaan.
Pohjois-Pohjanmaan metsien kasvu on huomattavasti Etelä-Suomea hitaampaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Kasvupaikat ovat enimmäkseen kuivahkoja kankaita ja niiden eri asteisia soistumia. Vanhastaan näillä kasvoi kuivalatvakuusikoita harsinnan jäljiltä. Parempia kasvupaikkoja vähän ja nekin uudistettiin pitkään vain männylle. Ei tainnu alueella muutamaan kymmeneen vuoteen yhtään kuusen istutustainta näkyäkään.