Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Puoleenhan se palkka putoaa kun muihin hommiin joutuvat. Ei varmaan paljoa innosta, mutta minkäs teet.
Tavallaan osakkeiden arvo muodostuu aina tulevaisuuden odotuksista, mutta ei voida puhua samanlaisesta odotusarvosta kuin metsässä. Jo yksi huono uutinen yhtiöstä voi laskea kurssia rajusti ja kääntää odotukset hyvin negatiivisiksi.
Täysin luonnontilassakin merkittävä osa lajeista on varmasti uhanalaisia. Esimerkiksi olen ajatellut vaikkapa saimaannorppaa, joka on täysin tuhoon tuomittu laji. Todennäköisesti se katoaisi täysin ilman ihmisen vaikutustakin muutamassa sadassa tai tuhannessa vuodessa pois. Se on jäänne jääkaudelta, joka jäi sinnittelemään sisävesiin, mutta pitkää tulevaisuutta tällaisella lajilla ei ole.
Oiskohan ihan hieskoivuja jos kerran juurivesoista syntyneitä.
Ei sitä varasahaa kannata kantaa kyllä metsään jos sellainen tilanne. Mutta autossa voi olla ja jos esim. mönkijällä liikenteessä, niin voi ottaa mukaan jos on hyvä kuljetuslaatikko ja ollaan erittäin syrjäisellä paikalla, niin ei mene saharikon kanssa pitkä päivä hukkaan. Varasaha luonnollisesti samanlainen kuin käytössä olevakin. Tuleehan sekin sahattua joskus loppuun.
Pohjois-Pohjanmaan metsissä on loppujen lopuksi puumäärältään hyvin pienet hakkuureservit. Metsät ovat niin huonoja, että harvennuskertymät ovat hyvin vähäisiä. Äkkiä ne olisi kateltu jos tosissaan puuta tarvittaisiin. Pohjois-Pohjanmaa ei ole metsämaakunta.
Kyllähän mies on vielä viiskymppisenä erittäin kovassa työkunnossa. Toiveena voisit pitää, että vielä seitenkymppisenä hoitelet pienet omat hankintaurakat.
Voima ei ole suoraan verrannollinen lihasmassaan. Metsurin työssä liiasta lihasmassasta on vain haittaa eikä jaksa kauaa. Tosin siinä hommassa ylimääräistä lihasmassaa ei kerrykään. Entisajan metsätyömiehet olivat hoikkia ja jänteviä, mutta kokoonsa nähden äärimmäisen voimakkaita.
Kaipa opit jotain sitten tuosta. On sitä itsekin virhehankintoja tehty, mutta montaa päivää ei niitä ole kateltu.