Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Eikö näistä nykysahoista saa enää ns. ”räjäytyskuvaa”. Joskus ennen se tuli joissain sahoissa ohjekirjan mukana.
Onko ongelma siis ratkaistu perinteiseen venäläiseen tapaan lisäämällä rautaa kun äly loppuu. Nyt alkoi kiinnostaa mistä se paino oikein tulee. Luulisi että parempaa materiaalia ja parempilaatuisia laakereita käyttämällä selvitään ilman lisäpainoa. Mutta sehän tietysti maksaa ja heikentää katetta.
Koivun kasvatuksessa pitää käyttää jalostettuja hyviä taimia. Luontaisessa rääseikössä missä on runsaasti särkymävaraa aina koivuja ehjänä säästyykin, mutta niiden kasvukyky on jalostettuihin koivuihin nähden huomattavasti heikompi.
Ei kait se hankkijan saha ole vielä painavammaksi muuttunut, että sinne vaan.
No mitäs samaa siinä on kun 242 kun näyttääkin aivan erilaiselta.
Kyllähän se kuusen taimikon aikaansaaminen vaatii aikalailla sitä raivailua ja heinäämistä. Heinääminen kauhean työlästä. Mutta kun männyt ja koivut menee hirvien ja peurojen rehuksi.
Japanin huski on malliltaan aika samanlainen kuin shindaiwa. Muistuttaa sitä suuresti. Itse ottaisin näistä japsisahoista ennen shindaiwan kuin huskin. Shindaiwa tosin löytyy jo.
Hirvieläimet nykyisillä kannoilla romuttaa monimuotoisuuden. Ilman valkohäntiäkin monimuotoisuus on hirvien takia kuusettumassa mutta valkohäntäpeura antaa lopullisen niitin monimuotoisuudelle. Näyttää siltä että eu on ainoa tie valkohäntäpeurakysymyksessä. Sinne täytyy saada tehtyä selkoa siitä kuinka se tuhoaa alkuperäisen luontomme.
Miksi huskin paino nousi. Laitettiin lisää rautaa kun järki loppui? Luulis että nykyään materiialit parantuu ja vara keventää.