Kaikki luonnon ja ympäristönsuojelutoimet ovat turhia ellei väestön kasvua saada pysähtymään. Afrikan väestönkasvu lienee suurin yksittäinen uhka. Afrikan suuret villieläimet ovat täällä vielä hetken aikaa, mutta kun afrikkalaisia on vaikkapa kaksinkertainen määrä, niin ei niille ole enää elintilaa. Tosin jo nykyinen väestö näyttää jo lyhyessä ajassa ajavan ne sukupuuttoon. Meillä asiat on kunnossa. Väestö vähenee ja luonto voi hyvin. Ja meidän ei mielestäni tarvitsisi päästöistäkään huolehtia. Tehdään me pienet sitten perässä kun isot maat näyttää ensin mallia.

Ei luontaisesti syntynyttä koivua kannata kasvattaa kun jalostetun kasvu on niin paljon parempaa. Kyllä ne hirvet syö paikoin taimikot kokonaan eli kuusi on pakkovalinta pahimmilla alueilla.

Neljäkymmentävuotta vanha auraus on jo niin asettunut, että tuskinpa tasoittumista paljon enää tapahtuu seuraavan sadankaan vuoden kuluessa. Ensimmäisinä vuosinahan se auraus eniten tasoittuu ja laskee. Kun sammal ja varvusto sitoo maan, niin vähäistä se enää sen jälkeen on. Näkyyhän meillä kangasmailla paikoin hyvinkin pienimuotoista pinnanmuodostusta vielä jääkauden jäljiltäkin, joten kyllä kivennäismaan ei erityisemmin enää asetuttuaan pyri tasoittumaan.

Se on hyvvää hommoo metässä konetyö. Siinä velatkin muuttuu saataviksi. Täytyykö se alkaa lakki kourassa toivoo metsätöissä valtran vaihteiston laukeamista. Jos sitä sais vähennyksiä ja siten hirmuset lisätulot.

Täys risteymähän se on. Jos puita vartetaan, perusjuuri mihin puu vartetaan määrittää käsittääkseni kasvuominaisuudet.