Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Onhan torissa pyyntihintoja mutta kuka maksaa. Sahat kun ei uutena pysy vaikka ei käyttäisikään. Tiivisteet ja kumit ja muovit haurastuu jne ja paikat talittuu ja jumii. Satasen sai vielä soivasta ammattihuskista vaihdossa. Että ei niillä yleensä ihmeitä.
Sehän saattaa levveemmällä isännällä olla talossa repullekin oma pirtti ja vaikka salikin. Rahallahan sitä öölinkiä saa ja mitä rahalla saa niin sehän on halpaa.
Niin kuinkahan edes todellisuudessa tiedetään lajin haitoista? Taitaa pian metsälain kymppikohteet olla kaluttu paljaaksi. Saa siinä metsänomistaja suojella kun riistaväki vetää maton alta. Miksi ei noudateta yleistä varovaisuuden periaatetta, jota ympäristöasioissa pidetään yleensä tärkeänä.
Onko niin, että jos vieraslaji on riistalajiksi sopiva, niin sen sallitaan tuhota alkuperäisluontoamme vaikka kuinka paljon. Tässä puhutaan aivan eriluokan haitasta luonnollemme kuin vaikkapa lupiinin kohdalla. Voisinko vaikka minä tuoda jonkun vieraan hirvieläimen mailleni ja antaa sen levitä vapaasti ympäröivään luontoon? Jos laji olisi riistalajiksi sopiva. Tästä pääsemme kysymykseen; jos näin ei ole, niin miksi valkohäntäpeuran annetaan levittäytyä uusille alueille, jossa sitä ei vielä ole.
.
Keskustelu alkaa olla saman toistoa. Ehkä olisi lisää keskusteltavaa sitten kun palstalaisilla on omakohtaisia kokemuksia merkintöjen vaikutuksista omien metsiensä hakkuisiin. Sitä ennen tämä on vain mutua ja tyhjien tynnyreiden kolistelua.
Valkohäntäpeuran tiheys? Mielestäni se vaatimus pitäisi serteissä olla puhdas nolla. Sertien ei tulisi hyväksyä vieraslajia, joka vaikuttaa haitallisesti alkuperäiseen luontoon lainkaan.
Lehtikuusihan on ennen jääkausia kuulunut puustoomme. Hyvin lähellä se on jo nytkin luontaisesti Venäjältä tulossa. Mutta puutavaran siirteltyyn liittyy kyllä suuria riskejä. Yksi koppana voi tuoda jonkun pahan taudin mukanaan.
Nykyihmiselle matkassa tärkeintä on, että sieltä voi laittaa kuvia nettiin.
Yrityshän voi liittyä millaiseen sertiin haluaa. Silloin kun ehdot ovat kaikille myyjille samat ei ainakaan minun mielestäni ole kilpailuoikeudellista ongelmaa. Näin ainakin äkikseltään tuntuu. Metsäfirmojen juristit tuntevat kyllä kilpailuoikeuden. Eli että kohdellaan samoin kaikkia myyjiä joiden metsissä tietty lahopuumäärä jne. Jne. En minä tästä hommasta ja serteistä pidä mutta vaikea näitä menettelyjä voi olla lakiteitse haastaa. Isot organisaatiot pientä metsänomistajaa vastaan on lisäksi aina huono lähtökohta.