Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Metsä tuottaa vuosi vuodelta entistä heikommin, silti metsämaan hinta vain nousee ja nousee. Yhtälö on erikoinen.
Kovasti ollaan kyllä oltu huolissaan metsätalouden vaikutuksista mustikan varvustoihin metsästyspuoleltakin. Hukkaan menee metsäihmisten ponnistelut luonnon monimuotoisuuden eteen kun meren takaa tuotu karja laiduntaa metsät sileäksi kasveista. Äkkiseltään tuntuisi että jo pienikin mustikan varvustojen laidunnus vaikuttaa haitallisesti kanalintuihimme. Löytyneeköhän paljon luontodirektiivilajeja joita valkohäntäpeura uhkaa.
Ei sitä kaikessa pohjamaassa vain ole ravinteita. Savessa ja hienommassa on ja usein moreenissakin mutta rehevällä pohjamaalla suokin on yleensä rehevämpää ja kasvaa pelkillä ojilla puuta. Hiekka ja hieta usein turha nostaa pintaan. Paikoin kyllä soramonttuin pohjat kasvaa äkkiä hyvän taimikon mutta eroja on niissäkin paljon. Karulla pohjamaalla usein suo rahkaista joka ei kasva. Tulee mieleen että kalliiksi tulee metsämaan teko karulle suolle jos pohjamaata sinne pitää kymmeniä senttejä kaivella. Ja kun ei siitä mitään erikoisen hyvää kasvumaata millään saa. Halvemmalla saa pian jo parempaa maapohjaa ostaa.
Se pohjamaa on monesti karulla rämeellä niin karua, että ei kasva oikein mitään. Eihän karuilla rämeillä kivennäismaata sisältävät ojanmultakasatkaan oikein tahdo puuta kasvaa.
Vain yksi totuus hyväksytään ja sitä ei saa kyseenalaistaa. Nykyajan noitavainoa.
Joo ruotsalaiset eivät valkohäntiä halua ja nikkelihalvaus on taattu jos valkohäntäpeura Tornionjoen ylittää.
Kauriita on jo lähes koko Suomessa. Valkohäntäpeurakin leviää vielä Lappiin jos sen annetaan levitä. Amerikoissa sitä on hyvinkin lumisilla alueilla. Joten nyt jos koska on aika pysäyttää lajin leviäminen.
MTK ei ole näköjään onnistunut kovin hyvin vaatimuksensa kanssa.
Tosiasiassa kukaan ei tiedä mitä kaikkia vaikutuksia valkohäntäpeuralla on meidän ekosysteemeihin. Mustikan väheneminen lienee vain helposti silminnäkyvä osa muutosta. Mustikan peitteisyydet ovat muutenkin vähentyneet. Ei tiedä hyvää ainakaan kanalinnuille. Metsämme eivät ole samanlaisia kuin lajin alkuperäisessä kotimaassa missä muut metsän kasvi ja eläinlajit ovat sopeutuneet tuhansien vuosien kuluessa valkohäntäpeuraan. Historiasta tiedämme, että uusi vieras laji on usein tuhoisa alkuperäisluonnolle joka ei siihen ole sopeutunut.
Kai nyt hirvien kanssa vielä pärjää mutta kun on valkohäntäpeurat. Ongelma josta ruotsalaiset eivät tiedä mitään.