Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 1,473)
  • sitolkka

    Niin ja kivihiilen ja öljyn hiilikin on alun perin kasvien ilmasta sitomaa.

    sitolkka

    Kyllähän ne harsitut kuusikot tuoreessa muistissa on. Niitähän uusittiin aina 2000-luvulle saakka ja osa on vieläkin pystyssä.

    sitolkka

    Kyllähän tuoreen kankaan vanhassa männikössä on usein hyvinki vankka varvusto.  Samoin sekametsässä. Sulkeutunut kuusikko usein varvuton, mutta harvemmassa kuusikossakin usein kovasti varpua.

    sitolkka

    Tilanne on tosiaan ollut hyvin erilainen maan eri osissa. Pohjoisessa ei ollut samassa mitassa kaskitaloutta ja siellä oli takamaita, joissa suuria ikimetsiä. Mutta etelässä maa on ollut voimaperäisemmin kaskitalouden piirissä. Tosin oliko tuhat tai vaikkapa kaksi tuhatta vuotta sitten edes liiemmin kaskiviljelystä. Vähäistä se lienee ollut kun maan väkilukukin on ollut hyvin pieni. Eli se on vähän aikajänteestä kiinni millä asiaa tarkastelee.

     

    sitolkka

    Näinhän se todennäköisesti menee. Sähköautosta on tullut pyhä lehmä. Tarvitaan vain kestävä pitkän ajan suunnitelma syntyvuuden rajoittamiseksi. Maksetaan vaikka kannusterahaa lapsettomille afrikkalaisille. Kun maapallon väki nyt aluksi vähenee vaikka puoleen, niin hyvin jo asiat.

    sitolkka

    Oma arvioni on, että ilmaston muuttuminen tai muuttumattomuus ei ole lisännyt kasvua ollenkaan. Ikänsä harsituissa metsissä kasvu on tänä päivänä yhtä huonoa kuin aina. Toisaalta satoja vuosia sitten puu kasvoi parhaillaan yhtä hyvin kuin nyt. Sen näkee monta sataa vuotta vanhoista hyötevistä lankuista, joissa näkyvä puun pituuskasvu on parhaillaan samaa tasoa kuin tänä päivänä parhaimmat puut alueella kasvaa.

    sitolkka

    200-vuotias mänty on jo erikoispuu, eikä sitä voi verrata bulkkimäntyyn. Tosin vanhassa männikössä, joka on 200-300-vuotias syntyy koko ajan kelohonkia, mikä on myös omansa erikoispuu. Paljonko tällaisesta maksetaan hiilensidontamaksua?

    sitolkka

    Jo ihan perusteet miten mikäkin ja minne lasketaan ovat kiistanalaisia, joten miksi tähän hiilihöpötykseen lähdetään ollenkaan mukaan. Ihminen tuottaa ilmaan päästöjä ja jos hän ostaa Kiinasta puhelimen, niin puhelimen tuotantopäästöt pitää laskea tämän henkilön päästötiliin. Näin saadaan selville kuinka paljon kukakin ihminen ilmaan päästöjä aiheuttaa. Kun maan asukkaiden päästöt ynnätään yhteen, niin saadaan koko maan päästöt. Yksinkertaista. Eihän siinä muuten ole mitään järkeä.

    sitolkka

    Päästöt pitäisi laskea kullekin henkilökohtaisesti sen mukaan mitä ja missä tuotettuja tavaroita käyttää. Siten saataisiin kaikkien maiden päästöt ynnäiltyä. Eihän Suomi voi olla hiilineutraali jos me tilataan kivihiilivoimalla tuotettua krääsää Kiinasta.

     

     

    sitolkka

    Ai kuuluuko. Entäs sitten kun meidän suomalaisten kiinakrääsän kaikki päästöt lasketaan meidän hiilitaseeseen. Mehän ollaan ulkoistettu päästömme Kiinaan.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 1,473)