Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,473)
  • sitolkka

    Aika suuria kuulostaa huoltoaseman raatin tietotoimiston mukaan metsähallituksen vuotuiset maanmuokkausmäärät olevan. Ja virallisen luvun voit tarkistaa tarjouspyynnöistä. Ja hakkuut ovat kyllä olleet viimevuosina suuria. Hyvin nuoria metsiä hakataan aukoksi. Tienvarsien kulissimetsät on aina asia erikseen. Juuri joelle verkoille lähdössä. Olisipa vesi yhtä puhdasta kuin ennen vanhaan, niin ei tarvisi verkkoja jatkuvasti pestä.

    sitolkka

    Kun laajat auraukset alkoivat Pohjois-Suomessa, vedet sotkeutuivat muutamassa vuodessa. Mattoja ei saattanut enään kevätvesissä virutella. Samoin nykyään kaivinkoneella tehtävä muokkaus on hyvin paha vesistöjen likaaja. Järvivedet etelässä missä teollisuus on ollut suuri päästöjen aiheuttaja ovat puhdistuneet tehtaiden puhdistusmenetelmien myötä. Sen sijaan Keski ja Pohjois-Suomen joet ovat harsintakauteen verrattuna kauheassa kunnossa. Esimerkiksi Kemi ja Ounasjoen vesi on viimeisen kymmenen vuoden aikana huonontunut selvästi. Samoin on Simo ja Iijoen kohdalla. Harsinta-aikana nämä vedet olivat hyvin puhtaita. Ruokavetenä käytettiin. Nykyään niitä ei siistimpi ihminen voi enään saunavetenä käyttää. Maatalous on alueilla koko ajan vähentynyt ja samoin on turvetuotantokin alkanut vähetä. Turvesoiden vedet puhdistetaan nykyään hyvin. Pumppaamalla laajoille valutuskentille. Metsätalous saastuttaa sen sijaan samoin kuin ennenkin ja vielä pahemmin kiertoaikojen koko ajan lyhetessä.

    sitolkka

    Harsintahakkuiden tai jatkuvan kasvatuksen suurin etu on mielestäni kuitenkin se, että se rasittaa/sotkee vesistöjä huomattavasti vähemmän kuin avohakkuuseen ja maanmuokkaukseen perustuva metsätalous.

    sitolkka

    Selvä. Pyitä ei tarvitse kun niitä ei kukaan kuitenkaan ennätä ampua. Maisemillakaan ei merkitystä kun tuo näkökin on jo vähän huono. Marjatkin naapurit vie, myrkyttää pitäs kaikki. Lievää asenneongelmaa tätä elämää kohtaan.

    sitolkka

    En usko että tämä meidän ihmislajimme enään kovin pitkään tällä telluksella oleilee. Lajeja tulee ja menee ja ihminen on yksi eliö muiden joukossa. Ilmasto lämpenee ja kylmenee. Kuuluu luonnon kiertoon. Pahalta näyttää kun meitä alkaa jo olla liikaa. Afrikkalaiset sikiää kuin hiiret.

    sitolkka

    Metsätalous alkaa kohta kaivata yleisiä hehtaarikohtaisia tukia niinkuin maatalouskin. Minulla on myös se tuntuma, että metsien suhteen alkaa olla aika myydä. Aika ostaa ei ole ollut enää pitkään aikaan.

    sitolkka

    Sama käsitys minullakin, että ei siellä niin kummoista metsää ollut. Parhaat luonnon metsäthän hakattiin heti aluksi ja lopuksi jäi rääseiköitä mitkä on nyt sitten vissiin lähes kaikki saatu käytyä läpi. Saaria ja tuollaisia paikkoja vielä ollut jäljellä.

    sitolkka

    Uudistuskulut on nykyään niin isot, että ei taimia kannata hirven ruuaksi istuttaa. Tuhonaiheuttajia on muutenkin tarpeeksi.

    sitolkka

    Löytyykö metsähallitukselta muka jostain vielä kunnon tukkimetsiä. Oma käsitykseni mitä katellu, että lähes taimikoita hakataan aukoksi.

    sitolkka

    Televisiot ja muut nopeasti kehittyvät digilaitteet eivät kerro hintatasosta mitään. Aina uusin teknologia maksaa aluksi monin verroin mitä parin vuoden päästä. Kyllä sitä nytkin kaupasta löytyy monen tonnin televisioita jos haluaa kehityksen terävimmässä kärjessä olla. Se, että on nyt ostanut halvemman television tarkoittaa sitä, että on ostanut hieman jo vanhanaikaisen, eikä terävintä kärkeä niin kuin ennen.

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 1,473)