Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Odottakaamme keskustan vihreän ministerin nollaenergiataloja. Niistä riittää harmia tuleville sukupolville vielä pitkäksi aikaa.
Sellaista mökkiä ei olekaan, jota ei koneellisella ilmanvaihdolla homeeseen saa. Nykyään taas tehdään räystäättömiä tasakattoisia laatikoita. Siinä home ja silmä lepää.
1600-luvulla. Nolla tippui jonnekin.
Poronhoito on nuori elinkeino. Poro kesytettiin vasta 1700-luvun lopussa. Oli toisaalta pakkotilanne kun vaeltavat metsäpeuralaumat metsästettiin niin vähiin ja lantalaisetkin niitä metsästivät. 160- luvulla saamelaiset asuttivat vielä järestään Oulujoen pohjoispuolisia alueita, mutta lantalaisten tiloja tuli koko ajan lisää ja lisää ja he saamelaiset alkoivat vetäytyä pohjosemmas ja lopulta hoitamaan poroa. Sitä ennen metsästys ja kalastus olivat elannontuojat. Osa saamelaisista sekoittui uudisasukkaisiin ja alkoi verotilallisiksi. Poronhoito on pohjoisessa hyvä elinkeino siinä missä kitupuiden kasvatuskin vesistöjä saastuttaen amerikan eläkemummojen kirstun pönkäksi.
Ongelmana on työvoiman kalleus. Siksi yhden miehen pitää pystyä saamaan tunnissa mahdollisimman paljon puuta lanssiin. Jos työvoima olisi halpaa niin ei olisi mitään järkeä käyttää kalliita koneita. Työntekijän sivukulut ovat aivan liian suuret. Mutta kun valtio tarvitsee rahaa, kun pitää elättää maailman kaikkien kriisien pakolaiset ja vähemmän pakolaiset, jotka vain etsii ilmasta leipää ja iphonea ilman että tarvii tehdä työtä.
Jätkä ei ilmeisesti ole koskaan nykyisillä työkoneilla peltohommia tehnyt. No joo mutta sarkasmia oli kommettisi varmaan. Totuus on nykymaailmassa se, että mikään rehellinen mitä voi syrjäseuduilla tehdä ei liiemmin kannata.
Neuvostoliitossa ei ollut työttömyyttä. Uusiliberaali markkinatalous on perimmältään täysin samanlainen aate kuin kommunismi. Molemmissa harvat on ne jotka järjestelmästä todella hyötyvät. Toisessa rikas puolue-eliitti ja toisessa muuten vain kaikkein rikkain osa ihmisistä.
On se vaikeeta ku on täällä suomessa niin paljon puulajeja mistä valita. Oikein sekasin pitää laittaa.
Suomikin on ulkoistanut päästönsä suurimmaksi osaksi Kiinaan. Tämäkin oli hyvä bisnes kun se roju mitä ennen tehtiin täällä, saadaan myydä nyt entistä paremmalla katteella. Kiinalaiset lenkkikengät saattaa nykyään maksaa kaupassa 200 euroa. On siinä katteet kohillaan. Paljonkohan niiden valmistus maksaa. Euro ei liene kovin huono arvaus.
Nälkä se on hirvelläki. Söisitte iteki jos oisitte hirviä.