Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Epäilemättä nykyään harvennetaan harvemmaksi ja siksi puut paksunee tyveltä. Kiinalaiset turistit saastuttaa valtavasti ja niitä oikein haalitaan tänne suomeen. Herää kysymys miksi matkailuala saa saastuttaa, mutta mikään muu ala ei saisi. Ai niin. Vihreät haluaa matkustaa ja nähdä maailmaa.
Metsäsuomessa kuukkeli ei näytä sietävän harvennusta. Tuossa yhdessä kohtuu nuoressa kuusikossa oli taannoin aina kuukkeleita kun metsällä kävin, mutta kun metsähallitus harvensi sen, ei niitä ole siellä enään sen koommin näkynyt. Vaikka paljon olen liikkunut. Eikä muutenkaan niillä seuduilla.
Näillä seuduin kuukkelia näkee vain suojelualueilla. Samoin Etelä-Lapissa. Ei enää missään muualla. Vanhaa naavakuusikkoa pitää olla. Vanhojen metsien laji. Rovaniemen lähelläkin sitä muutamissa suojelumetsissä näkyy olevan. Makkaralle tulevat. Vielä 80-luvulla oli etelämpänäkin kohtuu yleinen.
Äkkiseltään tulee mieleen vain kuukkeli, joka ei harvennetussa metsässä viihdy. Mutta se on nykyäänkin jo lähes kadonnut Rovaniemen eteläpuolelta.
Kylällä oli yksi isäntä, jolla ei traktorissaan ollut sanojensa mukaan mitään vikaa koskaan. Kerran sitte menin huoltamolla käymään ja kenenkäs traktori se siellä taas jälleen kerran oli korjattavana. Ja isäntäkin paikalla ja ilme niinkuin pikkupojalla joka jää kiinni hillopurkilta.
Minulla ei ole koskaan mennyt edes letkuja, kun olen ne eristysnauhalla aina paikannut. Niksipirkkavinkkinä että polttoainepuhdistimet voi pestä. Eikö peilistä teippaamalla enää tullu. Hitsata on joskus kamppeita pitänyt, mutta naapuri on tehnyt sen aina ilmaiseksi hyvää hyvyyttään.
No tuohan nyt ei mikään iso yllätys ole. Mitenhän entiset suojatyöläiset nykyään jakselee. Munkkia varmaan huoltamoiden baareissa menee entiseen malliin.
Hetihän ne lietekuopat on samana vuonna jo täynnä. Eikä niitä sen jälkeen puhdisteta.
Suurin ongelma on se, että uudistamiseen liittyvän maanmuokkauksen yhteydessä ei tehdä lainkaan vesiensuojelusuunnittelua, koska ei tarvitse tehdä ojitussuunnitelmaa, vaikka usein käytännössä ojitetaan kymmeniäkin hehtaareita kerralla. Näissä ei yleensä myöskään tehdä vapaaehtoisesti mitään lietetaskuja. Ainakaan en ole nähnyt, vaikka olen paljon näitä vuosittain katsonut.
Karua kieltä näiden vesiensuojelutoimien tehottomuudesta kertovat Pohjois-Pohjanmaan vesien laadun mittaukset. Vedet eivät ole 70-80-luvun hulluista aurausvuosista yhtään puhdistuneet. Sadekesinä vesi on yhtä puuroa. Ottaen huomioon, että maatalous on alueella vähentynyt rajusti, samoin kun turvetuotannon vesiensuojelu tehdään pääsääntöisesti tehokkaasti, lähes aina pummauksella laajoille pintavaluntakentille, niin syyttävä sormi osoittaa vankasti metsään. Laaja pintavalutuskenttä on ainut joka pysäyttää myös ravinteita. Sitä eivät vuosittain puhdistettavat laajatkaan saostusaltaan tee.
Muistakaa myös suuret kuluriskit, joita omiin koneisiin saattaa paukahtaa. Paljonkohan on valmetin vaihteistoremontti. Siinä saa hankintaa painaa, että saa maksetuksi.
Tuleehan sinne kuusikko, mutta se voi ottaa aikaa.