Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Poronhoito ei tosiaan ole mitään kanadan hommaa jos joku niin luulee. Vasoja ei nykyään enään oikein saa kun petoja on niin paljon. Porojen ylilaudunnus johtuu paljolti naavakuusikkojen katoamisesta. Monin paikoin niitä ei enään ole kun metsät on hakattu ja istutettu männylle. Poroista on myös hyötyä. Ne syövät vesakon hakkuualoilta ja näin säästyy vesakon raivuulta. Asioilla on aina monta puolta. Koivutukkia ei lapissa kasvateta muutenkaan. Täytyy myös muistaa, että jos poroja ei olisi, niin alueella olisi metsäpeuroja tai tunturipeuroja. Eli poron kaltaisesta sorkkaeläimestä ei eroon päästäisi.
Kun lannoituksen tarve vaihtelee suuresti eri peltokuvion osissa ja lantaa laitetaan analyysien mukaan aarien tarkkuudella, niin tuntuu ihmeelliseltä, että vielä tänä päivänä kylvetään metsään lantaa summan mutikassa suurille aloille samat määrät ja samaa lantaa. Näin metsätalouden kehitysmaassa suomessa.
Ei kuitupuusta koskaan kovin paljon makseta. Kun tämä hetkellinen biopolttoainebuumikin menee kymmenen vuoden kuluttua ohi, niin ei kuitupuulla juuri hintaa ole. Maailmalla jalostetaan koko ajan parempaa puuta jonka kasvu on huimaa. Laadukasta sahapuutakin pystytään jo kasvattamaan etelämpänä nopeaa. Siihenkin on omat puulajinsa jalostettu.
Lisäksi täytyy muistaa, että suurin osa suomen metsistä oli nimenomaan itse hakattu harsintahakkuina vajaatuottisiksi menneinä vuosikymmeninä.
Ihan hyvin jokainen saattoi vaikka kotitarvehakkuilla saattaa metsän vajaatuottoiseksi. Ei sinne tietenkään edellisenä päivänä ennen hakkuuta menty sitä tekemään. Lisäksi valvontaa ei käytännössä ollut ollenkaan. Siellä ei kukaan käynyt kantoja katsomassa, että milloin hakattu. Ja kuinka sen olisi kannoista nähnytkään, että onko kuolleita puita poistettu vai eläviä. Tämä tapahtui esimerkiksi niin sanotuissa siinä ja siinä tukirajoilla olevissa metsissä. Niistähän ei montaa tukkia tarvinnut ottaa kun oli vajaatuottoinen.
Aika paljonhan siinä käsittääkseni taktikoitiin. Saattoi vaikkapa tehdä tarkoituksella metsän vajaatuottoiseksi keräämällä tukkipuita tai rajata hakkuuta vähän siten, että puumäärät ei ylity. Eli oma käsitykseni on että tehtiin vajaatuottoisiksi monin eri keinoin.
Joo metsätalous on niin kannattamatonta, että ei siinä kenenkään huumori kovin herkässä ole. Mutta eurot ratkaisee ja tuotto. Ei kuutiot.
Vaikka kannosta näkisikin vaikka ja mitä ni mitä sitten? Mitä merkitystä sillä on? En ymmärrä ollenkaan kantojen ihastelua. Mutta tykkääväthät jotkun räteistä ja lumpuistakin vai miten se oli.
Tuotanto EU:ssa olisi ympäristön kannalta parempi kuin esim. Kiinassa tai Intiassa. Päästöt on ulkoistettu ja katteet saatu kohdilleen. Kehitysmaista tuotaville tavaroille pitäisi säätää kovat päästöverot.
Kun metsäekonomian perusteet ovat hallussa, niin mikään ei estä metsänomistajaa tekemästä järkevää könttäkauppaa. Laskee vain tietylle kuviolle tehdyille rahallisille panoksille tietyllä korkokannalla tuottovaatimuksen, samoin maapohjaan sijoitetulle pääomalle ja se on siinä. Laskelma tuottaa vastauksen siitä mitä kunkin kuvion puista tulisi saada. Kuutioilla ei ole siinä mitään merkitystä. Ratkaisevaa on riittävä tuotto. Ostaja sitten saa tehdä mitä arvioita tahansa. Se on hänen murheensa.