Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Luulenpa että oli pakko kesyttää kun alkoi tulla liikaa erästäjiä Lappiin ja peurasaalis alkoi käydä vähäksi. Poro pelasti Pohjois-Suomen erätalonpojat katovuosien nälänhädältä. Poron kesyttäminen oli niissä oloissa erittäin hyvä ajatus.
Niin mistäköhän lajista se poro on kesytetty. Ei kai vaan tunturipeurasta. Ja eiköhän tunturipeura ja metsäpeurakin ole olleet aika läheisissä väleissä keskenään. Eli ei niissä niin kauheita eroja ole lähtöjään ollut ja keskenään risteytyvät niin että paukkaa.
Metsäpeurojahan oli ennen susilaumojen invaasiota jo Puolangalla saakka. Ihan poronhoitoalueen rajalla.
Ei poronhoito mikään saamelaisten asia ole. Monet saamelaisetkin vielä olivat metsästäjiä ja kalastajia siihen aikaan kun erätalonpojat pitivät jo poroja. Poronhoito lienee keksitty Venäjän tundralla paljon aikaisemmin kuin suomessa.
Porojen vaikutusta luonnontilaan on vaikea arvioida kun samalla alueella eli ennen metsäpeuraa ja tunturipeuraa ja tilannetta pitäisi verrata tuohon aikaan. Poron kaltainen sorkkaeläin on siis aina jossain määrin vaikuttanut Suomen luontoon.
Joku voi olla ammattikäyttöön liian tyyris, mutta ei koskaan harrastukseen!
Pyhällä hengelläkö ne metsäpeurat siellä kainuussa elävät?
Niinpä. Tutkimusta tarvittaisiin lisää ja tarkkuutta lannoitukseen. Tehdäänhän sitä muutakin kuin terveyslannoitusta. Se on varsinkin suomailla suurpiirteisempää.
Saamelaisistakin suuri osa pyydysti villipeuraa hyvin pitkään, mutta oli lopulta pakotettu poronhoitoon kun porosaamelaiset laajensi eloaan ja laitumiaan.
Sitähän minä juuri tarkoitan, että kopterilla summan mutikassa roiskitaan. Ei mitään järkeä. Kehitysmaameininkiä. Peltoa ainakin meikäläinen on lannoittanut vähän eri malliin. Kun pelataan keskiarvoilla, niin jossain lannoitetaan liikaa tai vääriin ja jossain liian vähän ja väärin.