Käyttäjän sitolkka kirjoittamat vastaukset
-
Eikait sillä hehtaarin halpuudella ole mitään merkitystä jos puu kasvaa pirun huonosti ja vaatii samat hehtaarikulut kuin etelässä. Kasvihuoneilmiötä ylikorostetaan. Oman kirjanpitoni mukaan tehokas kasvukausi ei ole paljoa muuttunut kymmeniin vuosiin. Ensimmäiset pakkasyöt tulevat suunnilleen samoihin aikoihin ja kasvukauden alkukin saattaa nykyään venyä hyvin pitkään. Esim tämä kevät. Kun ilmasto lämpenee niin se loskakausi vain jatkuu, ei kunnon kesä. Lämpösummat kasvukaudella ei paljoa muutu. Olemme hyvin pohjoisessa ja kun tuuli kääntyy jäämereltä niin kesähalla tulee yleensä aina. Pohjoisempana kasvupohjatkin on yleensä huonompia kuin etelässä. Lehtomainen kangas on harvinaista ja paikoin jopa tuore kangas on kahtelussa. Tänä vuonna on joku pirun home männiköissä, joka näyttää vievän neulaset ja vaikuttaa kasvussa varmaan monia vuosia negatiivisesti.
Usein uudistamiskulut ovat täysin samat, niin Hämeessä kuin Oulun läänissä. Toisessa sijoituksen kannattavuus on aivan eri. Puun hintakin on etelämpänä parempi. Ei pohjoisessa kannata metsää omistaa. Ja jos omistaa sekä pohjoisessa että etelässä, niin hommia kannattaa tehdä etelämpänä ja pohjoisempana jos aikaa ja intoa vielä riittää. Siellä ei menetäkään paljon mitään jos hoito jää huonommalle kun kasvu on muutenkin niin pientä.
Visakoivulla tuntuu sauna lämpiävän hyvin. Onkohan parempi lämpöarvo kuin tavan koivussa?
Kyllähän metsiä metsästysmaiksi kannattaa ostaa joka on mettämiehiä. Harrastushommiin hintakin on aina sopiva kun vain rahalla saa.
Meidän ongelma jatkuvaan kasvatukseen on se, että meillä on liian vähän puuljeja. Lehtikuusisekametsässä näyttää lehtikuusi uudistuvan luontaisesti alle kun metsä on sopivan harvaa. Voisiko lehtikuustakin käyttää jatkuvaan kasvatukseen. Liekkö tutkittu suomessa.
Yläharvennus oli viljelymännikön pahin kirosana muutama vuosikymmen sitten. Ja syystä. Geneettisesti parhaat puut ovat aina isoimpia ja kruunun raakit jää jäljelle ku ne poistetaan.
No eihän toisen työtä parane koskaan kehua. Siitä ei kenellekään hyvää seuraa.
Tiedän tiloja, joista on jo minun muistiin maksettu viidet perintöverot. Siinä ei paljon suunnittelut enää auta. Valtion kannattaisi lahjoittaa kaikki metsämaansa. Paljon paremmin saisi tuloja mitä metsähallitus tulouttaa. Heti aluksi saisi lahjaverot ja sitten rahastusautomaatti kilisisi koko ajan.
Kun omistaa osakkeita ja muuta varallistuutta maailmalla voi muuttaa maahan, jossa perintöveroa ei ole ollenkaan. Suuria metsäomaisuuksia ei kannata eikä voi omistaa, mikäli ajattelee jälkipolvia. Verottaja vie lähes kaiken.
Rajat tulevat metsässä äkkiä vastaan. Kasvu voi jalostuksenkin avulla lisääntyä vain hyvin rajallisesti ja lannoitukset sun muutkin auttaa vain hyvin rajallisesti. Riskejä tulevaisuuteen liittyen löytyy. Joten varma talle rahoille metsäkään ei ole. Avainsana varmuutta haluavalle on varallisuuden hajauttaminen. Eri maihin, eri mantereille ja erilaiseen varallisuuteen.