Käyttäjän silencio kirjoittamat vastaukset
-
Luottamuspula puukaupassa on vakava asia ja se vaikuttaa myyntihalukkuuteen negatiivisesti. Ensimmäistä kauppaa tehdessäni minua hämmensi se, että katkonta jää loppujen lopuksi pitkälti hämärän peittoon. Sopimuksessa on toki tietoa käytettävistä katkontamitoista, mutta hakkuun jälkeen saatavissa mittausdokumenteissa tiedot ovat aivan liian karkealla tasolla. Tietoa siitä, miten katkontamittoja on käytetty ei käytännössä ole lainkaan.
Puunmyyjänä odotan sopimusta tehdessäni tietäväni seuraavat asiat:
1) puutavavaralajien hinnat
2) tarkat, yksiselitteiset laatuvaatimukset
3) apteerausmitat
4) tiedon siitä, että tukin määrä pyritään maksimoimaan edellisillä apteerausmitoillaNykytilanteessa kohtaa 4 on käytännössä mahdotonta valvoa. Tilannetta parantaisi, jos ostaja toimittaisi runkokohtaiset katkontatiedot sähköisessä muodossa. Tällöin katkonnan optimaalisuutta olisi sopivalla ohjelmistolla helppo seurata. Myös laatusyistä (laho, lenkous, oksaisuus, värivirheet, jne.) tapahtuneet puutavaralajisiirtymät (esim. tukki -> kuitu) tulisi sisällyttää tietoihin.
Näillä toimilla voitaisiin parantaa luottamusta myyjän ja ostajan välillä. Kustannuksia tästä ei juurikaan lisää tulisi, ymmärtääkseni moderneista hakkuukoneista siirtyy kyseistä dataa ostajan järjestelmiin lähes reaaliajassa. Vaaditaan vain pienehkö lisätyö ostajan järjestelmään katkontatiedoston tekoon ja lähetys myyjälle sähköpostitse. Saattaisi itse asiassa olla jopa halvempi ratkaisu verrattuna nykyiseen mittausdokumenttien tulostukseen ja postitukseen.
Tein hintojen kyselykierroksen Pohjois-Karjalan energiapuuostajilta. Tienvarsihinnat kokopuu / karsittu ranka vaihtelivat 15 – 17 € / k-m3. Tarjottu määrä noin 700 k-m3, pari lähintä lämpölaitosta sijaitsee reilun 20 km säteellä. Pari ostajaa jäi vielä tavoitttamatta, mutta hämmästelen hieman hintaeroa Metsälehden puukauppaliitteessä olleisiin hintatilastoihin. Tarjotut hinnat noin puolet tilastohinnoista.
-silencio
Ihan mielenkiintoinen oli Metsälehden artikkeli.
Näkökulmana oli metsäaiheiset luontokuvat. Niitä toki yritän itsekkin räpsiä, tekniikkana määrä hyvä, laatu – no joo…
Enemmän olen kuitenkin metsänomistajana kiinnostunut metsäkuvista datana. Kuvista ja etenkin videoista saa hyvää tietoa metsän tilasta kuvaushetkellä. Joku muistaakseni onkin jo maininnut foorumilla asiasta. Olisi hyvä keskustelunaihe voidaanko kuvia ja videoita käyttää apuna esimerkiksi metsänhoitoa tai puukauppaa suunniteltaessa. Joku kanadalainen sahuri on kai käymässä Suomessa ja ihmetellyt puunosto-organisaatioiden suurta kokoa. Tehostamisen paikka?
Kävin tänään tarkastamassa toukokuun puolessavälissä peratun kuusitaimikon (keväällä juuri ja juuri T2, tuore kangas). Heinät ja horsmat kasvaneet kuin Kreikan budjettivaje. Uutta vesakkoakin oli pukannut, mutta kohtuullisessa määrin. Kuviolla on sen verran kiviä, että perkaus normalilla raivausterällä tällä näkyvyydellä voi tietää viilalle töitä. Teenkö 2. perkauksen täsmätyönä Raiva-veitsellä vai olisikko joku muu raivurin terä parempi ratkaisu?
Lähinnä ylläpidän nykyisiä metsäsuunnitelmia sähköisesti, ohjelmisto omaa tekoa. Lopputaoitteena hieman laajempi ohjelmisto kuin pelkkä sähköinen metsäsuunnitelma.
-silencio