Käyttäjän sikari kirjoittamat vastaukset
-
Muutama vuosi sitten tuli joka korjuusta ja muistakin palveluista palautekysely. Muutamaan jouduin vastaamaan vähän negatiiviseen sävyyn. Sen jälkeen ei ole paljon kyselty mitenkä onnistuttiin.?
Kiirettä tuntuu ostomiehillä olevan. Sain erään hankintayhtiön ostomiehen lupauksen tulla katsomaan parivuotta sitten raivaamaani ensiharvennus kohdetta. Kolmen viikon kuluttua oli käynyt metsässä, mutta lumikengän jäljet loppuivat 30 m ennen kuviota ja olivat kääntyneet takaisin. Sähköpostiin sain viestin että kohde pitää raivata ja kasvattaa parivuotta. Se kun tiedän metsäni tilan niin ei aiheuta toimenpiteitä. Jos omistaja olisi joku etämetsänomistaja joka ei tunne metsiään hyvin niin olisi varmaan hälyttänyt metsurit heti metsään. Ainut mitä tästä opin on, että koivujani ei jauha paikallinen pahvitehdas Savossa.
Miksi teloja ei laiteta jo tehtaalla, jos ne on niin pakolliset? Telat voisi samalla leventyä sisäänpäin ja runko kaventua.
Elikkä käymättömät vehkeet?
Tämäkö selittää ylileveät urat ja älyttömät risteysalueet?
Suorittava on varmasti kokenut ja tehnyt niin hyvää jälkeä kuin on tarpeista saatu, mutta nykyään on osalla tekijöistä aivain eri kriteerit työssään. Vaikea olla täysin syyllistämättä myös tekijöitä.
Ei se oikeuta eikä velvoita lakia rikkomaan sanoipa maanomistaja mitä tahansa. Ei se taksikuskikaan korttiaan polta vaikka asiakkaalla olisi kuinka kiire.
Suurin syy tilanteeseen on valvonnan ja sanktioiden puute. Janne Seppänen on tehnyt muutamia hyviä harvennus videoita pienellä litratilavuudella oleviin kuvioihin. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa toteuttaa hienoa jälkeä. Kohteissa on selkeä harvennus tarve. Kannattavuus on ostajan ja urakoitsian sopimus kysymys. Metsänomistaja on todennäköisesti myynyt puun huokeampaan hintaan kuin, jos se olisi järeämpää? Kannattamattomuutta EI voi repiä metsänomistajalta raiskaamalla metsää.
Jos ja kun hiilensidonnasta aletaan maksamaan niin metsän hehtaarihinta ohittaa peltomaan keskihinnan Suomessa kevyesti.