Kyseessä on Metsätieteellisen seuran julkaisu. Tilastotietoja ei voi muuttaa. Ympäristötieteellisiä tutkimuksia paljon aiemmin kriiisoitu siitä että niistä puuttuu mm riittävät virhearvioinnit. Ilmoitellaan vaan jonkinlaisia keskilukuja.

Ainakin Euroopan kohdalla paras data löytynee Dansgaardin ym jäätikköporauksista. Myös Mannin lätkämaila perustuu pääosin proxy dataan kuten puiden vuosikasvuun ja sedimentteihin. Mittaustietoa taitaa löytyä 1700 luvulta alkaen Pariisista ja Lontoosta

Husq165. Tuskin se mökin mummokaan haluaisi palata 1800 luvun 2C kylmempään ilmastoon. Vai haluaisitko itse ?

Vähän vierastan näitä kovilla hoitotoimenpiteillä aikaansaatuja luontotyyppejä ja kaivinkoneilla ennallistamista. Annetaan luonnon hoitaa, korkeintaan vähän tukitaan  ojia käsipelein.

Valkeakoskella ja Sääksmäellä on kauniita katajikkoketoja jotka näyttävät säilyvän sellaisenaan ilman mitään hoitoa. Ihminen on muutenkin edesauttanut katajia. Ne menestyvät paremmin avoimessa ympäristössä, esim voimalinjojen alla. Metsän sisällä jäävät pieniksi.

Kyllä meillä  korkean jalostusarvon tuotteita,  mutta kyse on myös määristä. Esim Ahlström tekee monia tuotteita selluloosasta. Stanolien ja syöpälääkkeiden määrä on pieni. Monia muitakin kemikaaleja on mahdollisuus tehdä puusta. UPM kai suunnittelee jotakin biokemikaalitehdasta Saksaan.

Huonekalut olisi yksi mahdollisuus, mutta uusien brändien luonti on vaikeaa. Nyt ne tehdään itäEuroopan puusta Ikean toimesta.

Korkean jalostusarvon tuote on myös hyvä kirja, joka säilyy kirjahyllyssä yli 100 vuotta. Minulla tällaisia useita  mm Cajanderin metsänhoito’oppi.