Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Joo kyllä Vuokolta oli hyvä ajankohtainen kirjoitus. Itse olen samaa mieltä. Hoidetaan ennallistaminen ”luomuna” aina kunmahdollista. Erilaiset konsultit odottavat innolla rahojaan tästä. Konsultin vastuuhan on melko olematon. Ennallistaminen onnistuminen nähdään vasta vuosikymmenten jälkeen, jolloin yritystä ei ehkä enää ole. Myöskään en haluaisi mitään kaivinkonearmeijaa metsiin. Jälki usein rumaa ja päästöt kasvavat aluksi. Tämä todettiin jo parikymmentä vuotta sitten kun itse olin ympäristökeskuksessa. Metsurityönä vain vähän puita ojiin ja antaa luonnon hoitaa. Virkamiesten ja konsulttien rahat parempi käyttää terveydenhuoltoon jossa suurirahoitusvaje!
Kyllä oli Perkolta niin korkeatasoista että hirvittää.
Itse asiaan. Metsiä voidaan hoitaa ja kasvattaa monella tavoin. Tai sitten olla hoitamatta jolloin kasvu ei pienene mutta tukkipuuta tulee vähemmän. Täällä Latviassa metsät ovat pääosin hybäkasvuisia männiköitä. Vallitseva menetelmä tienvarsihavaintojen perusteella on pienakkohakkuu ja aukean jättäminen luonnonhoidettavaksi. Raivaussahan ja harvennusten jälkiä on vähän. Ei siis mitään varsinaista jk menetelmää, mutta pienempiä aukkoja kun meillä. Pusikoita paljon aukoissa.
Huvittavaa oli että kaikki joet oli merkitty tarkkaan vaikka suomalaisittain ne olivat lähinnä ojia.
En huomannut suojelualuetta erikseen. Sekametsiä oli yleensä. Ei näkynyt nuoria istutuskuusikoita kuten meillä. Kuolleita kuusia näkyi kyllä paikoitellen. Täällä metsissä myös tammea ja muitans jaloja lehtipuita. Ehkä itä Virossa metsät enemmän samankaltaisia kuin Suomessa.
Olen Virossa nyt ja katselin tienvarren metsiköitä matkalla Pärnuun. Täällä näytetään harrastettavan sellaista metsänhoitoa, että hakataan aukko ja annetaan sitten luonnon hoitaa asia. Kyse ei liene mistään pienaukkohakkuista, sillä aukot sen verran suuria. Kyllähän metsä siihen lopulta tulee pusikon jälkeen. Ei näy nuoria istutusmetsiä juurikaan.
Jos puut eivät ole kartioita vaan hieman pullistuneita, niin onko tämä huomioitu VMI laskennoissa.
Monimuotoisuus on erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suurempi aukkohakatussa metsässä 100 vuoden aikajänteellä. Tämä siksi, että siihen liittyy avovaihe runsaine putkilokasvistouneen.
Teukka näyttää kyllä oppineen ranskakieltä, kun oli kääntänyt joitakin Pauli Hanhiniemen tekstejä ranskaksi. Ainakin näin PH väitti konsertissaan.
Eu on laajentunut vähän liian nopeasti niin että uudet jäsenmaat eivät oikein tahdo täyttää kaikkia kriteerejä. On käynnissä valtapiiritaistelu, jossa maailma jakautunee kolmeen alueeseen. Globaali itä ja globaali etelä muodostavat valtaosan maailman maista. Eu ja Yhdysvallat liittolaisineen kattavat vain noin miljardin väestöpohjan, vaikutusvalta toki suurempi. Nyt ensimmäinen Nato maa, Turkki, haluaa liityä BRICS maiden joukkoon.
Birdlifen käyrät ovat valitettavasti vain vuosilta 1980 -2005. Mielenkiintoinen on on esim viherpeipon tilanne. Oli kuusinkertaistunut 1980-2005, mutta nyt Punaisen kirjan mukaan erittäin uhanalainen. Syynä lienee tautiepidemia josta hiljaa alettu toipua. Laji viihtyy muuten hyvin nuorissa kuusikoissa, joten tuskin metsänhoitoa voidaan syyttää.
Eikö nyt tukkina tai vanerikoivuna saa paremman tuoton kuin kuituna. Eli ei kuiduksi vaan mahdollisimman paljon tukkia josta nykyisin pula ainakin etelä-Suomessa .