Etusivu › Keskustelut › Scientist › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,733)
1 2 3 … 7 8 9 … 172 173 174
  • Scientist Scientist 3.2.2025, 15:02

    Tietääkö kukaan miten kannot huomioidaan Luken hiilinielulaskelmissa. Ruotsissa niiden katsotaan lisäävän maaperän hiilivarastoa. Entä Suomessa .

     

    Scientist Scientist 2.2.2025, 19:35

    Leena, lopeta tuollainen jos ei muuta asiaa ole.

    Puuhastelija, tämä porvarihallitus on nyt kyllä korottanut veroja enemmän kuin mikään muu hallitus pitkään aikaan. Eikä tunnu millään saavan kasvua aikaan. Toki ei muillakaan ole mitään esittää. Ukrainan kuitenkin riittää rahaa vaikka se todellisuudessa velkarahaa. Sotesta ei niin väliä.

     

    Scientist Scientist 2.2.2025, 18:22

    Järkevän tuntuinen ehdotus. Siis metsän mahdollisia nieluja voitaisiin käyttää vain maatalouden päästöjen kompensointiin eikä esim liikenteen ja energiatuotannon.

     

    Scientist Scientist 2.2.2025, 10:45

    Poistuvien puiden muuntokerroin ehkä siksi suurempi että korjuusta aiheutuu myös päästöjä joita kasvussa ei ole. Toisaalta korjuukoneiden ja kuljetuksen päästöthän lasketaan liikenteen päästöihin. Ei pidä laskea kahta kertaa.

    Scientist Scientist 2.2.2025, 08:11

    Julkaisu on Ortiz,Liski ym ym. Soil organic carbon changes. A comparison of uncertainties and their sources in two national inventories. Ecological Modelling 251(2013) 221-231. Ensimmäinen nimi oli edellä väärin korjaan sen.

    Scientist Scientist 2.2.2025, 07:31

    Ruotsin mittauksiin perustuvaa (SFSI) ja Suomen mallinnusmenetelmää (Yassoo 07) on vertailtu 2013 julkaisussa Ortiz, Liski ym. Siinä Ruotsin menetelmä tuotti suuremman nielun suhteessa 6.7 vs 1.7 Tg hiiltä/v. Maaperän hiilivaraston erot olivat 73+-10 tn/ha (SFSI) 69+-9 tn/ha (Yassoo 07).

    Erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä, mutta kuitenkin niin suuri että kertautuessa esim 10 vuoden ajalla Ruotsin menetelmä tuottaa 67 tn nielun ja Suomen 17 tn nielun samasta aineistosta. Ero kasvaa. Pitäisikö arvioida vain metsämaan hiilivarastoa eikä nielua koska se on niin pieni ja herkkä eri tekijöille ja menetelmille.

     

    Scientist Scientist 1.2.2025, 17:54

    Iltasanomien sivuilla kovaa keskustelua ja kritiikkiä Lukelle kansanedustajilta. Luken tutkija Mikola yrittää parhaansa mukaan  vastata niihin. Koetan itse perehtyä Suomen ja Ruotsin laskentamenetelmien eroihin alkuperäisjulkaisuista. Virhemarginaalit näyttävät olevan valtavia siten että nielu voi muuttua päästölähteeksi ja päinvastoin.

    Scientist Scientist 1.2.2025, 17:49

    Oma kokemukseni Ruotsista väliltä Uumaja Sundsvall Åre Sollefteo Uumaja on että paljon on hoitamattomia metsiä. Myös avohakkuualat usein laajempia johtuen kai siitä ammattimaisuudesta ?

    Scientist Scientist 1.2.2025, 10:10

    Hyvä että Kulmala on kommentoinut hiilinieluasiaa ja eroja Suomen ja Ruotsin menetelmissä. Luke voisi määrittää Suomen metsämaan hiilitaseen samoin kuin Ruotsi mittauksiin perustuen. Nyt Luke on ottanut käyttöön keskeneräisen ja epäluotettavan mallinnuksen. Tavallaan sortunut omaan näppäryyteensä. Laskennassa liian paljon epävarmuuksia. Mittauksia pitäisi tehdä enemmän. Lukelta pitäisi vaatia enemmän eikä jatkuvaa sekoilua. Ruotsissa on varmaan ojitettuja soita vähemmän mutta hakkuutaso per vuosikasvu siellä näyttää olevan vähintnkin Suomen tasoa.

     

    Scientist Scientist 31.1.2025, 18:38

    En löytänyt tästä uudesta menetelmästä (Alm ym) mitään varsinaista virhearviota tai marginaalia. Sen sijaan törmäsin lauseeseen että vanha menetelmä tuottaa laskevan trendin suometsien hiilipäästöille kun taas uusi nousevan. Huolestuttavaa nämä Luken jatkuvasti vaihtuvat menetelmät. Onko etumerkki edes oikea.

    Entinen ilmastoneuvottelija Harri Laurikka taisi sanoa maaperäpäästöjen tarkkuuden olevan tasoa ×/- 80%

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,733)
1 2 3 … 7 8 9 … 172 173 174