Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Birdlifen käyrät ovat valitettavasti vain vuosilta 1980 -2005. Mielenkiintoinen on on esim viherpeipon tilanne. Oli kuusinkertaistunut 1980-2005, mutta nyt Punaisen kirjan mukaan erittäin uhanalainen. Syynä lienee tautiepidemia josta hiljaa alettu toipua. Laji viihtyy muuten hyvin nuorissa kuusikoissa, joten tuskin metsänhoitoa voidaan syyttää.
Tästä vuodesta tuskin tulee ennätyslämmintä Suomessa. Talven lämpötilat ja pituus määrittelevät suuressa määrin vuoden keskilämpötilan. Huhtikuu oli Tampereella noin 1.5 astetta normaalia kylmempi myös ja kylmä sää tuntuu jatkuvan.
Kansainvälisiä lehtiä ja blogeja kannattaa seurata. Itse seuraan mm Spiegeliä, Antiwar.comia ja useita amerikkalaisia saitteja.
Kyllä kansa tietää. Toivottavasti joku katsoi liitteenä olevat Gtk:n tutkijan kalvot vaikka ovat 10 vuoden takaa. Sen jälkeen tullut paljon lisää tutkimustietoa. Mm. turvesoiden alaisia järviä vertailtu muihin järviin. Ei selvää eroa, kumpiinkin tullut noin 7 cm sedimentyiä lisää Chernobylin jälkeen. Toki suurta vaihtelua.
Sinänsä ilmiö on luontainen vaikka ihmistä ei olisi ollenkaan. Korttajärveen oli tullut lähes 12 metriä sedimenttiä jääkauden jälkeen. Ihmisen vaikutus näkyy selvemmin vasta viime vuosisatoina. Korttajärvi on siinä mielessä mielenkiintoinen että on ollut ensin itsenäinen järvi mutta myöhemmin muuttunut osaksi Päijänteen vesistöä.
Katsoin pikaisesti Tiljanderin ja Saarnen Korttajärveä koskevia sedimenttitutkimuksia. Niissähän ei ole varsinaisesti tutkittu ilmastonmuutosta. On otettu näytteitä järven pohjasta 11.6 m syvyyteen ja analysoitua kerroksia xrf nmr yms menetelmin. Korkeiden mineraalipitoisyuksien on katsottu edustavan kylmiä kausia ja orgaanisen aineen runsauden lämmintä säätä. Tulokset kuvastavat lähinnä järven geologista historiaa. Keskiajan lämpökausi näkyy näin selvästi ja pieni jääkausi huonommin. Järvi on ollut aiemmin itsenäinen järvi ja muuttunut sittemmin osaksi Päijänteen ja Kymijoen vesistöä, tämä näkyy selvästi sedimentistä
Muuten millä perusteella voidaan sanoa että Euroopan lämpökaudet olivat vain paikallisia?
Eipä niitä kylmeneviä alueita juuri taida olla vaikka laajeneviakin jäätiköitä on vielä jossain löydetty. Eiköhän Ilmatieteen laitos totuuteen pyri. Eräs laitoksen tutkija taisi esittää, että Kaisaniemen nykylukemia pitäisi korjata alaspäin -0,7 C astetta silloin kun niitä verrataan historialliseen dataan.
Katsoin sitä Korttajärven käyrää ja muistaakseni alkuperäisessä julkaisussa luki ”inverted”käyrän yläpuolella. Eli se oli siinä jostain syystä käännettynä.
Epäilystä ei ole etteikö lämpene, mutta jos jollakin alueilla on mittapisteitä enemmän niin ko. alue vaikuttaa liikaa keskiarvoon. Nyt näyttää siltä että etelä ja keski-Euroopassa on ollut erityisen lämmintä, mutta Pohjoismaissa ei.
Muistaakseni Neuvostoliiton hajoamisen myötä putosi pois useita mittapisteitä mm. Siperiasta. Taitaa nytkin olla vähän huonoa yhteistyö Venäjän tutkijoiden kanssa.
