Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tutkija vaan, ei urheilija. Siksi yritän pysyä faktoissa. Olen käynyt Slovenialaisissa metsissä Pokljukan lähellä 2019. Puut paljon pidempiä ja järeämpiä kuin Suomessa. Luonnollisesti kun ollaan jo pohjois-Italian tasolla auringon määrässä ja maaperä viljavaa. Puulajisto myös eroaa (mm. pihtakuusi, pyökki)
Etelä-Suomessa on keskimäärin 150-170 m3/ha. Linkin kuvista selviää, että Suomen, Ruotsin ja Venäjän kohdalla puumäärät ovat samaa luokkaa per ha. Pohjoisissa maissa kuten Suomi on huomattava, että mukana on paljon suo- ja kitumaita, joissa metsänkasvu hidasta.
Saksan metsien hiilivarasto näyttää olevan melkein sama kuin Suomen metsien, 2.6 mrd CO2tonnia. Jos puuta/ha on 50% enemmän, niin silloin pinta-alan täytyy olla pienempi.
Suomen metsät ovat 0,6 % maailman metsäpinta-alasta. Tämäkin on syytä muistaa metsiemme ilmastovaikutusta arvioitaessa.
Ylellä oli taas joku ”metsäisku”, oli tulkinnut HCVkarttoja hieman puutteellisella tiedolla. Tietysti ketään metsänomistajaa ei ole haastateltu, onneksi sentään metsäteollisuuden Niemi oli saanut suunvuoron. Laitoin sinne muutaman kommentin keskusteluun sekä kritisoin ”tutkimusta”.
Muistammeko oikein, ennen kaikki joulut olivat valkoisia ? Tässä Aamulehden tilastoja Tampereelta, ovatko mielikuvamme 1960- ja 1980-luvuilta ?
1930-luku, mustia jouluja 5/10
1940-luku, mustia 2/10
1950-luku mustia 5/10
1960-luku, mustia 0/10
1970-luku, mustia 3/10
1980 luku, mustia 0/10
1990, luku, mustia 2/10
2000-luku, mustia 2/10
2010-luku, mustia 4/10
Ihminen on myös toiminnallaan lisännyt luonnon monimuotoisuutta. Vanhasta karjatalous- ja maanviljelyskulttuurista ovat hyötyneet mm. kottarainen, pääskyset, varpuset jne. Ennen ihmisen Suomeen tuloa monet lienevät olleet huomattavasti vähälukuisempia. Olavi Hildenin Retkeilijän lintuopas, 1959, pitää ilmaston lämpenemistä hyvänä asiana ja toteaa ”monet eteläiset lajit kuten kottarainen, sinitiainen, kirjosieppo, mustarastas, punasotka, silkkiuikku, töyhtöhyyppä ja naurulokki ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja levinneet pohjoisemmaksi”. Kun katsoo listaa, niin ainakin kottarainen ja punasotka ovat sittemmin vähentyneet.
Uhanalaisuus tarkastelussa, mihin laitamme alkupisteen. Myyttiselle ajalle ennen teollistumista ? Josta miellä ei ole juurikaan tarkkaa tietoa eläinkannoista.
”Koska ihminen ja luonto tarvitsevat monimuotoisuutta oman terveytensä ylläpitoon, jääkausi on vähän huono referenssi. ”
Tarkoittaako yo. sitä, että missä monimuotoisuus on vähäistä, ihminen voi huonosti ? Ei näytä pätevän esim. islantilaisiin ja moniin muihin saarilla asuviin. Pikemminkin ovat pitkäikäisempiä ja terveempiä ihmisiä maailmassa. Kommenttini ei tarkoita sitä, että monimuotoisuudella ei ole väliä, mutta on paljon fraaseja joita toistellaan ilman varmuutta niiden taustasta. Mm. pääministeri Marin sanoi joskus, että korona johtuu ilmastonmuutoksesta ja luonnonmonimuotoisuuden vähenemisestä.
Suomen oloissa esim. kylmä aiheuttaa enemmän kuolleisuutta kuin helteet. Normaali talvi aiheuttaa noin 2000 ylimääräistä kuolemaa ja normaali kesä noin 200 kuolemaa. Suomalaisten kuolleisuus on pienimmillään kun keskilämpötila on noin 15 C (esim. elokuu).
