Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Typpeä tulee metsääni myös sen läpi kulkevasta valtatiestä dieselpakokaasujen kautta. Myös leppää olen jättänyt typpilannoitusmielessä.
Salkunrakentaja sivustolla on Jorma Erkkilän artikkeli, joka havainnollistaa hyvin, miksi osakeindeksiä on vaikea voittaa. Lyhyesti johtuu siitä, että osaketuottojen jakauma on vino siten että alle nollan ei voida mennä mutta jotkut osakkeet ovat nousseet jopa 1000 prosenttia. Tällöin osakkeiden tuoton keskiarvo (=osakeindeksi) on aina suurempi kuin mediaani (keskiluku eli yleisin tuotto). Tavallisen sijoittajan osaketuotot keskittyvät ajan mittaan yleensä tämän keskimääräisen tuoton ympärille.
Kyllähän se taisi olla Lipposen Arja Alho seuraavassa hallituksessa, joka tämän lopullisen kytkennän euroon teki. Myös vm Niinistöllä oli osuutensa euroon liittymisessä. Tänään Ylen uutisissa Sixten Korkman oli sitä mieltä, että euroon liittymisestä on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä euro ole vieläkään ongelmaton. Ruotsi voi oman keskuspankkinsa ja valuuttansa avulla säätää kilpailukykyään ulkomaankaupassa. Suomelta tämä mahdollisuus puuttuu, joudutaan menemään vaikean sisäisen devalvaation kautta. Maailman kaupasta valtaosa käydään kuitenkin dollaripohjaisena.
Eivät puunmyyjät tässä ole osapuoli, jos ei sitten katsota Metsäliiton olevan sellainen. Mutta Metsä Grouphan teki jo sopimuksen.
Ihmettelen vain miten Ruotsissa pärjätään, kun ei ole yleissitovia sopimuksia. Ymmärrän Tanelin mielipiteen hyvin, OK. Mutta siinä on ongelma, että kaikilla yrityksillä ei mene yhtä hyvin ja ole aina varaa samoihin korotuksiin. Yrityskohtaisesti järkevintä lienee se, että sopimus tehdään suurimman ryhmän tai liiton kanssa ja muiden on tyytyminen siihen.
Ei nyt yritystä kannata yhden lakon takia lopettaa ! Nyt on kuitenkin Metsä Groupilla ja Stora Ensolla onnistuttu neuvottelemaan sopimukset, miksei sitten myös Keitele Groupilla ja UPM:llä. Maailma muuttuu, enää ei tehdä keskitettyjä sopimuksia kun toista neuvotteluosapuolta ei ole. On menty Ruotsin malliin, sieltä voi ottaa oppia. Tuskin sielläkään työntekijän etuja kovin paljoa poljetaan.
Tätini kertoi aikoinaan, että Kanadassa Sudburyn kaivoksilla oli lakko, joka kesti yli talven. Sitten työntekijöiden kotiväki alkoi vähitellen sanomaan, että menkää nyt jo ihmeessä töihin. Tänä kesänäkin siellä näkyi taas olleen kahden kuukauden mittainen lakko.
Perhosilla menee minunkin mielestä pääsääntöisesti hyvin. Uusia lajeja levinnyt Suomeen viimeisen 20 vuoden aikana melkein vuosittain. Perhosilla näyttää menevän Suomen puolella paremmin kuin rajan takana Venäjällä. Ilmeisesti pellot kasvamassa umpeen. Yleisesti ottaen perhoset näyttävät viihtyvän parhaiten aukeilla ja puoliaukeilla alueilla. Eniten muistan nähneeni perhosia eräällä jo suljetulla ja heinittyneellä kaatopaikalla aurinkoisena elokuun päivänä. Silloin niitä oli todella valtavasti.
Kurjet muuttivat aiemmin etelämmäksi Niilin varrelle ja Etiopiaan. Osin tekevät sitä kai edelleenkin. Sittemmin havaitsivat Israelilaisten raivaamat pellot hyviksi talvikohteiksi. En nyt tiedä ketä tässä pitäisi syyttää, mieluimmin ei ketään. Dokumentin teksti oli vähän tksipuolista. Suomessa kurkien määrä on kyllä selvästi lisääntynyt.
