Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Nyt kai ollaan vasta palaamassa vuoden 2019 tasolle, vaikka kasvuluvut näyttävät suurilta. Tämä johtuu paljolti matematiikasta. Esim. jos pörssikurssit putoavat 30%, niin entisen tason saavuttamiseksi niiden on noustava noin 43 %. Tämä siksi, että prosentti lasketaan aina olemassa olevasta tasosta. Sama pätee bkt lukuihin. BKT kasvulukujen on oltava suurempia kuin BKT:n putoamisen.
Kyllähän Äänekoskella tehdään tätä karboksimetyyliselluloosa (CMC) kemikaalia, jota käytetään kovin monilla aloilla (elintarvikkeet, kosmeettiset aineet, hammastahna, kaivosapuaineet jne). Valmistaja on tosin amerikkalainen Kelco, jolle ML aikanaan myi tehtaansa
//yle.fi/uutiset/3-6899067
Kaikki puusta tehtävät kemikaalit edellyttävät sellunkeittoa tms prosessia.
Aikanaan kun Säteri /Kuitu Finland teki viskoosia Valkeakoskella, niin liukosellu tuotiin peräti Etelä-Afrikasta asti !
Missä Storalla oli vaatekuitutehdas, tietääkseni ainoa eurooppalainen viskoositehdas on Lensig Itävallassa. Säteri ja sen perilliset tekivät viskoosia Valkeakoskella. Tehdas ja sen patentit (mm palosuojattu viskoosi) myytiin Indonesialaisille noin 20 vuotta sitten.
Kyllähän sellutehtaalla tulee sellun lisäksi mm mäntyöjyä ja tärpättiä sekä energiaa. Äänekoskella tehdään myös sellusta CMC:tä, jota käyttää mm. elintarviketeollisuus (Kelco).
Kokeilin parikymmentä vuotta sitten Kymenlaaksossa kasvattaa pientä aluetta tammelle. Ensin tammen terhoista, sitten mhyltä hankituilla tammen taimilla. Ei tullut oikein mitään ja myöhemmin istutin alueelle kuusen taimia. Mutta kuinka ollakaan metsään on syntynyt luontaisesti melko runsaasti tammia. Ilmeisesti närhet ja oravat levittävät sitä jostain läheltä vanhoista tammista.
Hyvä että Rockström tuntuu ymmärtävän jonkun verran metsätaloutta. Maailman boreaalisista metsistä lienee noin 90% talouskäytön ulkopuolella. Sen hiilinielu varaan ei pidä liikaa laskea.
R ei kuitenkaan tuo haastattelussa paljoa esiin kaiken juurisyytä eli väestön määrää. Niin kauan kun se ja elintaso kasvaa on vaikea saada mitään ratkaisevaa aikaan. Kun yksi asia hoidetaan , tulee toinen liikakulutuksesta johtuva ongelma. Sähköautot eivät paljoa paranna tilannetta jos niillä pitää ajaa lähes 200000 km ennen kuin päästään plussalle CO2 päästöjen suhteen (Volvon vertailu).
Koko Venäjän metsäalan keskimääräinen puustotilavuus oli jossakin tasoa runsaat 100 m3/ha. Kun siellä metsistä ainakin yli 70% ehkä enemmänkin on kirveenkoskematonta, niin tämä 200-300 m3/ha ei liene luontainen taso ? Suomessa se oli 100 vuotta sitten jotakin yli 60 m3/ha, eli ylöspäin on tultu. Etelä-Suomessa taso lienee noin 150 m3/ha.
Kiertoajan pidentäminen talousmetsissä esim 10-20 vuodella lisäisi keskimääräistä hiilivarastoa metsissä. Mutta ei nielua. Kumpi tärkeämpi ? Muistaakseni jo Metla laski hinnan hiilen sidonnalle. Siinä verrattiin metsien hiilen sidontaa/varastoa muihin toimenpiteisiin (esim autoilun sähköistäminen).
