Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kasvissyönnillä ei voi paljoa päästöjään vähentää verrattuna sekasyöjään. Ehkä maksimissaan tasoa 0.5 tn co2. Ruuasta tulee joka tapauksessa päästöjä yli 1 tn. Yleensä ihmisen päästöt tulevat pääosin liikkumisesta (autoilu, lentäminja asunnon lämmityksestä ym). Ruuan suhteen kummaa että ei yleensä puhuta mitään määrästä vaan laadusta. Lehmä tuottaa maitoa, lihaa, lantaa ja nahkaa. Viimeksi mainittujen korvausvaikutus tulisi huomioida kun arvioidaan karjatalouden päästöjä.
Jäärä ei kannata olla, eikä tietysti täysin niellä työnantajan tarjouksiakaan, Maailman on todella muuttunut teollisuuden ulkopuolella Visakallion kuvaamaan tapaan. Suomalaiset olivat aikoinaan kovan lakkoilijan maineessa Kanadassa. Sudburyssa oli viimeksi 2010 vuoden kestänyt kaivoslakko. Ei ole vaikea arvata kuka siinä voitti, paikalliset työntekijät vai monikansallinen yhtiö jolla on kaivoksia eri puolilla maailmaa. Malmi ei karkaa mihinkään. Oli jopa niin, että suomalaisella sukunimellä ei tahtonut saada töitä, mutta kun muutti Jussilan Johnsoniksi niin työpaikka heltisi.
Kyllähän kaakkois-Suomi on kärsinyt paljon pakotteista ja koronasta Venäjän kaupan/turismin taantumisesta. Valioltakin meni tuottoisa Oltermanni ja jugurttibusines, siellä siitä maksettiin jopa Suomen hintoja enemmän. Kauppakeskuksia on jouduttu sulkemaan, toki pääosin koronan takia. Samoin puutavaraa tulee vähemmän enää Venäjältä, toki osaavat sitä jalostaa itsekin, ainakin sanomalehtipaperia on tuotu sieltä Suomeen.
Viisaita sanoja Metsäkupsalta, Tolopainen tapansa mukaan synkistelee. Kyllä esimerkiksi Nokian Renkaiden kannattavuus perustuu paljolti kahteen uuteen tehtaaseen Pietarin lähellä. Maakaasupakotteet (Nordström 2) pahentaisi entisestään Saksan ja Hollannin energiapulaa. Ja Saksa joutuisi maksamaan miljardikorvaukset putken rakennuttaneille yhtiöille.
On loogista että kohoava lämpötila nostaa lisääntyvän hapettumisen kautta hiilodiokdidipitoisuutta ilmakehässä. Korrelaatio co2 pitoisuuden kanssa loogista. Mutta uskoisin viimeaikaisen lämpenemisen kyllä olevan suurelta osin lisääntyvän ihmismäärän aiheuttamaa. Selvä korrelaatio löytyy myös väkiluvun ja lämpötilan kanssa 1970-luvun jälkeen. En kuitenkaan usko, että se on yli 100 %, kuten eräs Ilmatieteen laitoksen tutkija väittää.
Saat huomauttaa kun olen toiminut alalla. Suomessa työnantajan on pakko tarjota tth, tosin saa valtiolta/Kelalta noin puolet kuluista takaisin. Valtion kulut korvauksina noi 500 miljoonaa vuodessa. Ruotsissa ja muualla se on nimenomaan työnantajan tarjoama etu, kun ei ole lakisääteinen pakkoa. Tosin Ruotsissa asia hoidetaan liittojen välisillä sopimuksilla.
Sote uudistus oli kyllä tarpeellinen, mutta nyt on luotu vasta kehys. Paljolti riippuu toteutuksesta. Syrjäisempiin kuntiin ei tahdota saada lääkäreitä ja isoissa kaupungeissa pitkät jonot. Varmaan joudutaan vielä korjaamaan monta kertaa, mutta niin on muunkin lainsäädännön kanssa. Maakuntaveroa ei kannata ainakaan vielä säätää, alueet liian erilaisia ja liian monta.
Suomalaisen terveydenhuollon erikoisuus on lakisääteinen työterveyshuolto. Sitä ei ole lakisääteisenä esim. Ruotsissa tai muuallakaan Euroopassa. Tästä johtuu, että terveyskuskukset ovat jatkossakin Suomessa lähinnä työelämän ulkopuolella olevien (lapset, työttömät, vanhukset ) hoitoa varten.
