Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Relaskooppimittauksissa ei tietääkseni ole systemaattista virhettä vaan suuri satunnaishajont. Asiaa voidaan korjata lisäämällä mittausten lukumäärää.
Tietääkö joku paremmin kasvifysiologiaa tunteva poikkeuksellisen runsaan käpysädon vaikutuksen puiden kasvuun. Ainakin yleensä on niin että siementen kypsymisen aikana ei paljoa kasveja.
Ei vesi poistu täysin talvellakaan. Oma osansa puun liiallisen jäätymisen estämisellä on varmaan terpeeneillä, joita havupuissa on runsaasti. Puussa on ns uuteaineita, haihtuvia pienimolekyylihsiä yhdisteitä noin 10% tasoa.
Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu tietty romantisointi, jota myös Wohllebenin kirja edustaa. Usko homeopatiaan, steinerilaisuus, biodynaaminen viljely yms sekä usko parantaviin yrtteihin on yleistä saksalaisella kielialueella.
Puut Suomen oloissa kasvavat nopeimmin 20-50 vuotiaita. Toki kasvavat vielä pitkään tämän jälkeenkin merkittävästi mutta eivät ole ikuisia eivätkä kasva mittaansa suuremmiksi. Niissä kuten ihmisissäkin tunnetaan luontainen ohjelmoitu solukuolema. Jotkut puut kuten leppä ovat hyvin lyhytikäisiä, toiset kuten tammet ja mänty voivat sinnitellä hengissä vuosisatoja. Wohlleben todella kirjoittaa Saksan oloista, jossa puut ilmastollisista syistä voivat kasvaa suuremmiksi. Siellä on myös muutettu paljon lehtimetsiä kuuselle.
Kerropa nyt vaikka tällaiselle kemistille mitä ne pakkasnesteet ovat. Mikä onko koulutuksesi, itse en puukemiaa opiskelleena ole kuullut niistä. Uskot kaikkiin saksalaisiin populaariteoksiin täysin. Ne eivät ole tieteen valtavirtaa. Tietysti kaikki voidaan inhimillistää ja sanoa vaikka että tietokone ohjaa ihmisen kasvua.
Tottakai juuri hakeutuu vettä kohti vaikka ei siellä mitään tietokonetta ole. Samoin yleensä puiden oksat valoa kohti.
Boreaalisista havumetsistä noin 90% on luonnontilassa. Valtaosa niistä on Venäjällä ja Kanadassa. Kanadan metsät ovat olleet hiilen päästölähde 2000 jälkeen. Venäjän metsät 20% maailman metsistä ovat ehkä vielä hiilinielu, vaikka metsäpalot ovat sielläkin lisääntyneet. Suurinta hiilinielu v. 2000 jälkeen on ollut Pohjoismaissa, jossa harjoitetaan metsänhoitoa. Täällä metsäpalot harvinaisia ja metsän ikärakenne sopiva kasvulle.
Wohllebenin kirjaa pidetään kyllä yleisesti saksalaisromanttisena huuhaana. Esim se, että puut hoitavat lapsiaan , puiden rakkauselämä . Toki puut kommunikoivat jossain määrin keskenään, esim gibberelliinien avulla ja oksat hakeutuvat sopivasti valon puolelle. Mutta tämän ne tekevät geneettisen perimänsä perusteella, ei muuten. Kuten eräs tunnettu toimittaja Ervasti totesi, Wohlebenin kirjan mukaan puiden rakkauselämä on niin vilkasta, että kateeksi käy.
Aikanaan Suomessa oli Kaitaharju niminen mies, joka kertoi keskustelevansa puiden kanssa. Epäilemättä hän varmaan tunsi niin, mutta oliko se todellista.
Jos nyt olen oikein käsittänyt Ville Niinistön ym kommentit, puuta ei luokiteltu mitenkään fossiiliseksi. Sen sijaan EUn ympäristövaliokunnan ehdotuksessa ensiharvennuspuun käyttöä energiaksi ei saisi tukea. Energikäyttöön tulisi ohjata vain muun puun käytön sivujakeet kuten sahanpuru, mustalipeän poltto jne. Tämä esitys saattaa jossain määrin uhata Suomen ilmastotavoitteita. Hyviä kommentteja ehdotukseen löytyy mm. Prof Esa Vakkilaiselta. Ongelma on että EU koko ajan politiikallaan kaventaa puun käyttömahdollisuuksia. Nils Thorvalds tuntui olevan melko varma siitä, että ympäristövaliokunnan kanta äänestetään myöhemmin nurin.
