Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
EU:n ennallistamisasetusluonnoksen yhteydessä on mainittu Suomen kustannuksiksi 0,9 mrd/vuosi ja hyödyksi 10 mrd (aikaväli ?). Tietääkö kukaan miten ko. summat on laskettu tai yleensä arvioitu. Tällaisia lukuja heitellään kovin kepeästi ilman että perustellaan miten laskettu.
Kosteikoilla ja turvepelloilla voisi Suomessa kokeilla karpalon ja energiapajun viljelyä myös. Amerikoissahan karpalon viljely on isoa bisnestä. Muuten Suomessa on myös muutamia vesipuhveleita. Koe mielessä joillakin tiloilla.
Eivät Kiina, Afrikan maat, eteläAmerikka lähde sotimaan Venäjän rinnalla vaan katsovat että kyseessä on USAn ja EUn sota. Eivät hyväksy USA johtoista maailmanjärjestystä.
Muu maailma on mm. BRICS maat, väkiluku lähes puolet maailman maista. Lisäksi mm. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ei olla kovin innostuneita Venäjän ja Ukrainan sodasta. USAn ja EUn liittouma kattaa vain n, 1 mrd asukasta, toki niiden taloudellinen ja sotilaallinen valta on suuri.
Tiede ei taida oikein tuntea tällaista orjuusgeeniperimää. Vaikuttaa vähän rasistisella.
Se että lehti on vertaisarvioitu ei tarkoita että kaikki olisi totta. Toki jonkinlainen laadun tae. Tiede kehittyy ja tieto karttuu.
Tottakai hiilidioksidin nousu lisää kasvua , perusasioita Kaapo. Kasvihuoneissa optimi lienee 1200 ppm tasoa. Puhutan myös ilmalannoituksesta.
Meillä on kyllä metsäpatologian professorejakin Suomessa. Esim Jarkko Hantula. Eiköhän luoteta niihin enemmän kuin Peteriin. Yleisesti ottaen Suomessa on vähän metsätuhoja ja Suomen metsät melko terveessä kunnossa verrattuna moneen maahan. Tottakai puun korjuu aiheuttaa aina jonkin verran vaurioita.
Hänhän uskoi tieteeseen ja tilasi filosofi Pekka Himaselta tämän kuuluisan raportin a 300000 euroa.
Tieteen avulla metsät on myös saatu kasvamaan paremmin kuin 1960- luvulla, vaikka nyt pieni notkahdus kasvussa. Edelleenkin viime vuonna metsien hiilivarasto lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan. Tiede ei useinkaan anna yksiselitteisiä vastauksia miten on toimittava. On tehtävä poliittisia valintoja. Jopa ns. eksakteissa tieteissä paradigmat muuttuvat. Timmermansilla hieman naivi käsitys tieteestä.